Omavaraisuus on meille elämäntapa, harrastus, tapa tehdä asioita. Olemme aina olleet kiinnostuneita siitä miten asiat tehdään. Olivatpa kyseessä sitten kädentaidot, ruuantuotantoon liittyvät asiat tai muut perinteiset puhdetyöt.

Meillä toteutetaan unelmaa omavaraisemmasta elämästä rennolla otteella, kokeillen, tutkien ja etsien. Emme tavoittele täydellistä omavaraisuutta, emmekä halua elää yhteiskunnan ulkopuolella erokoituneena. Meille työ yrittäjinä kehitysvammaisten perhekodissa on tärkeää ja elämään sisältöä tuovaa. Koemme että omavaraisuus sinällään ei ole itseisarvo, vaan mahdollisuus toteuttaa oman näköistä elämää. Meille on tärkeää lisätä myös paikallista omavaraisuutta käyttämällä lähituotteita ja suosimalla kotimaista. Lue lisää omavaraisuudesta ja rahasta täältä.

Miksi omavaraisuus?

Unelma omavaraisuudesta on hiipinyt mieleeni pikkuhiljaa. Ensimmäinen kokeilumme kohti omavaraisempaa elämää alkoi vuonna 2006. Kaikki lähti oikeastaan siitä, että halusin syödä lihaa jonka tiesin varmuudella eettiseksi. Vastauksena tähän, ryhdyimme kasvattamaan itse omat lihamme. Lampaita, kaneja ja kanoja oli pian piha täynnä. Neljä pientä lasta, opiskelu työnohella ja eläinkatras kävi lopulta liian raskaaksi ja omavaraistelu jäi. Muutamia vuosia sitten ajatus osittaisesta omavaraisuudesta alkoi uudelleen kyteä mielessä. Kaikki lähti liikkeelle kyllästymisestä. Kyllästyin käymään kaupassa. Tuntui että koko olemassaolo perustui ostamiseen, tarpeita kuluttamiselle syntyi koko ajan, vaikka samaan aikaan vähänkin ympäristötietoinen ihminen ymmärsi sen kestämättömän vaikutuksen luonnolle. 

Aloimme puntaroimaan omaa elämäämme uudestaan. Tarvitsemmeko todella kaiken sen, mitä meille uskotellaan hyvään elämään kuuluvan? Samoihin aikoihin luovuimme lihan syönnistä ja ryhdyimme viljelemään enemmän hyötykasveja. Kun rupesimme miettimään enemmän omia kulutustottumuksiamme, huomasimme, että voimme helposti luopua kaikesta ylimääräisestä ostelusta ja saavuttaa sillä sekä enemmän aikaa tehdä sitä mitä haluamme, että vähentää työntekemistä, sillä rahaa kuluu entistä vähemmän.

Osittainen omavaraisuus on meille elämäntapa. Nautimme uusien asioiden opettelusta ja itse tekemisestä. Samalla voimme konkreettisesti elää enemmän omien arvojemme mukaisesti, nauttia luonnon kiertokulusta ja tehdä valintoja, joiden takana voimme seistä.

Missä voi olla omavarainen?

Täysin omavaraisia olemme muutamien tuotteiden osalta ympäri vuoden, hunaja, raparperi, sienet, nokkonen, hillot ja mehut. Osan vuodesta olemme omavaraisia kananmunien, perunan, juuresten ja vihannesten suhteen. Säilömme ahkerasti tomaattia, kurkkua, marjoja ja muuta, mutta kuuden hengen perheemme täydentää varastoja pitkin vuotta. Vuosi vuodelta omavaraisuus on kuitenkin ruuan suhteen lisääntynyt, kun oppia on tullut lisää.

Omavaraisuus on meillä lähtenyt oman kulutuksen tarkastelusta. Tarvitsemmeko todella kaikkea sitä, mihin olemme tottuneet. Olisiko elämämme mukavempaa, jos malttaisimme luopua jostakin ja antaisimme samalla tilaa jollekin muulle? Mikä on meille elämässä tärkeää? Mille haluamme antaa aikaamme? Koska siitähän tässä on pitkälti kyse, ajasta ja ajankäytöstä.

Työn ja omavaraisuuden yhteen sovittaminen

Me olemme yrittäjiä, meillä on pieni kehitysvammaisten perhekoti Kirkkonummella. Asukkaamme ovat pitkäaikaisia ja meille on tärkeää tarjota heille turvallinen koti. Työ tuo elämäämme sisältöä, eikä se ole ristiriidassa unelmamme kanssa. Työpaikkamme sijaitsee samassa pihapiirissä ja vaikka perhekodissa ei eletä omavaraisuudessa, tarjoaa puutarha mielekästä tekemistä ja elämyksiä myös asukkaille. Nyky-yhteiskunnassa harva haluaa heittäytyä kokonaan yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle, kuten emme mekään.  

Kokonaan ilman rahaa eläminen ei nykyaikana ole vaihtoehto ja harva pystyy aloittamaan omavaraisuuden niin, että jonkunlaisia hankintoja ei pitäisi tehdä. Jonkunlaiset tulot kattavat pakolliset kulut ja vapauttavat pakosta. On ihan eri asia kokeilla viljellä osa syömästään ruuasta kuin joutua pakon edessä viljelemään kaikki mitä meinaa syödä. On myös paljon asioita, joita en ainakaan vielä toistaiseksi edes ole halunnut tehdä itse. Silloin käytän ilolla kotimaisten pienten toimijoiden palveluita ja tuotteita. Näin koen edistäväni omavaraisuutta isommassa mittakaavassa.

Omavaraisuus on elämäntapa

Blogia kirjoitan minä, Minna, mutta omavaraisuus on yhtälailla mieheni Tanen elämäntapa ja harrastus. Teemme yhdessä vlogeja, jotka löydät Youtubesta. Olen myös aktiivinen Instagramissa, jonne pyrin raportoimaan puutarhamme tapahtumia.

Olemme miettineet paljon termiä omavaraisuus ja sitä kuvaako se parhaalla mahdollisella tavalla sitä mitä me teemme. Meidän omavaraisuutemme on samaa, mitä lähes jokaisen mummolassa harrastettiin vielä 30-40 vuotta sitten. Eli se tehtiin itse mitä osattiin ja voitiin, loput hankittiin. Meillä erona se, että paljon tehdään vaikka ei osatakkaan.

Blogini ideana ei ole kertoa miten asiat pitäisi tehdä, tai miten pitäisi elää, vaan enemmänkin näyttää, miten me elämme ja mitä me teemme. Jos joku inspiroituu siitä, niin aina parempi! Meihin saa yhteyden spostilla, instaviesteillä tai kommentoimalla tänne blogiin. Ollaan yhteydessä!

Omavaraisuus postaukset