Author: minna

Juhannus menu kasvissyöjälle

Juhannus menu kasvissyöjälle koostuu erilaisista salaateista ja helposti grillissä valmistuvista ruuista. Osan voi tehdä valmiiksi jo etukäteen, osan ostaa puoli valmiina ja koota vasta mökillä valmiiksi. Tai kerrostalon pihagrillin äärellä.

Juhannus menu kasvissyöjälle

Juhannus menu kasvissyöjälle – salaatteja ja grilliruokaa

KVINOASALAATTI LINSSEILLÄ, HERNEILLÄ, MINTULLA JA HALOUMIJUUSTOLLA

Kvinoasalaatti linsseillä, herneillä, mintulla ja haloumijuustolla on ihana kesäsalaatti. Haloumi on herkullinen lisä salaattiin, rapsakaksi paistettuna se tuo mukavaa suolaisuutta ja hauskaa tekstuuria.

Juhannus menu kasvissyöjälle

KASVISNYYTIT – HELPPOA KASVISRUOKAA GRILLISSÄ

Kasvisnyytit ovat edullinen kasvisruoka, joka saa makunsa kaudenkasviksista, sulatejuustosta ja tuoreista yrteistä. Helppoa ja hyvää, eli täydellinen mökkiruoka!

MAROKKOLAINEN PORKKANA -LINSSISALAATTI

Marokkolainen porkkana -linssisalaatti salaatti on herkullinen yhdistelmä maukkaita kasviksia ja ihania linssejä. Tämä salaatti oli saanut paljon kehuja ja se sopii mainiosti toteutettavaksi saari olosuhteissa. Alkuperäiseen ohjeeseen kuuluu myös fetajuusto, mutta saaressa olosuhteiden pakosta (olin epähuomiossa käyttänyt feta juuston edellisenpäivän pastaan) syntyi erinomainen vegaaninen vaihtoehto.

TOMAATTIPIIRAKKA JA HUMMUS QUESADILLAT

Tomaattipiirakka on ihanan raikas ja herkullisen yrttinen piirakka, jossa voi hyvin käyttää valmispohjaa. Tätä herkullista piirakkaa on meillä tehty jo monta kertaa, sillä minusta tässä erittäin hauskasti yhdistetty raa’at tomaatit uunissa kypsennettyyn pohjaan. Tomaattipiirakan kaverina meillä oli yksinkertaisia hummus feta avokado quesadilloja.

Grilliperunat ala K-kauppa

Grilliperunat ja herkkusienet ovat kesän hitti. Kastikkeeksi grillataan voita, joka saa paahtuessaan toffeeta muistuttavan maun. Voihin murustetaan vielä pähkinää. Noin 1,40€/annos.

En ole maistanut, mutta aion kokeilla.

Juhannus menu kasvissyöjälle – juhannuksen jälkiruuat

PAVLOVA – HERKULLINEN MARENKIKAKKU RAPARPERILLA JA MARJOILLA

Pavlova on tosi helppo valmistaa, etenkin jos hankkii marenkipohjat valmiina. Kokoaminen on helppoa ja nopeaa, toimii erinomaisesti mökkiolosuhteissa jälkkärinä.

RAPARPERI- VOHVELIKAKKU

Raparperi- vohvelikakku on ihana, helposti valmistuva kesäkakku. Raparperin ja appelsiinin yhdistelmä on herkullinen, joten sitä kannattaa tehdä muutenkin, vaikka jäätelön kanssa tarjottavaksi.

HUIKEAN HYVÄ GLUTEENITON LAKRITSIMUTAKAKKU

Lakritsimutakakku maistuu suklaalle ja lakritsille. Koostumukseltaan se on ihanan tahmea ja pehmeä. Ja parhaalta Lakritsimutakakku maistuu kun jaksaa antaa vetäytyä rauhassa. Eli toisin sanoen ihan älyttömän hyvä kesäjuhla jälkkäri jonka voi rauhassa tehdä jo edellisenä päivänä valmiiksi tai sitten voi tehdä niin kuin me, eli leipoa kakun kotona ja pakata mukaan mökille. Maistoin Lakritsimutakakkua ensimmäisen kerran niin, että kokki oli valmistanut sen grillissä kertakäyttöisessä alumiini vuuassa. Eli näppärä grillimaisteri tekaisee kakun mökkiolosuhteissakin.

AHVENANMAAN PANNUKAKKU

Ahvenanmaan pannukakku syntyy helposti mannapuuron jämistä ja maistuu taivaallisen kardemummaiselta. Reissussa mannaryynit ovat siitä hyviä, että niistä syntyy sekä mannapuuroa, suklaapuuroa, Ahvenanmaan pannukakku, että vispipuuroa.

Juhannuksen alkoholittomat juomat

RAPARPERIJÄÄTEE

Raparperijäätee on täydellinen kesäjuoma. Sen valmistaminen onnistuu etukäteen ja tiivisteen voi vaikka pakastaa, jos tuntuu ettei koko jäätee mene kerralla.

Meillä raparperijäätee maistui koko porukalle juhannusjuomana. Jopa teineille, jotka olivat etukäteen toivoneet Pepsiä. Ja se on kuulkaa paljon se! Jääteen makeutta voi hyvin säätää sillä, kuinka paljon vettä ja jääpäloja tiivisteen joukkoon laittaa. Minä laitoin yhtä paljon tiivistettä ja kylmää vettä + jääpaloja. Kokeilemalla löytyy itselle sopiva suhde.

Juhannus menu kasvissyöjälle

PERJANTAI MOCTAIL: ROSMARIINI- GREIPPIJUOMA

Rosmariini- greippijuoma saa upean värinsä verigreipistä, joka yhdessä rosmariinin kanssa antaa moctailille upean maun. Täytyy myöntää, että itse olen vähän nuiva greipin suhteen. Kaikki greippijuomat tuntuvat kulminoituvan lonkeroon, joka ei oikein koskaan ole ollut omia suosikkejani. Tässä juomassa ollaan greipistä huolimatta melko kaukana lonkeron makumaisemista. Mä sijoittaisin tän ennemmin kuumaan kesäpäivään puutarhan viileyteen kuin kisahallille, jos tiedätte mitä tarkoitan.

Pavlova – herkullinen marenkikakku raparperilla ja marjoilla

Pavlova on tosi helppo valmistaa, etenkin jos hankkii marenkipohjat valmiina Maatilapuodista. Niin minä tein tällä kertaa, koska halusin päästä hyvin vähällä vaivalla, mutta silti toteuttaa sankarin toiveen pavlovasta. Pavlovan marenkipohja ei vaikuta sinällään kovin haastavalta. Olen tehnyt pohjan itse sekä hyvällä, että huonolla menestyksellä. Tai hyvällä ja hyvällä. Tuossa ensimmäisen linkkauksen postauksessa olen silloin ollut eri tyytyväinen, nykyisin visuaalinen silmäni on hieman muuttunut. No yhtä kaikki, uskon marenkipohjan itse valmistamisen olevan mahdollista.

Toisaalta joskus voi olla paikallaan hankkia jotakin valmiina ja jättää aikaa jollekin muulle tärkeälle.

Koska marenki on hyvin makeaa, toimii sen kanssa mielestäni hyvin joku happama elementti ja nyt raparperin ollessa täydessä satokaudessa, käytin raparperihilloa tasapainottamaan makeutta. toimii mielestäni erinomaisesti.

Pavlova

Osta pohja valmiina tai tee se esimerkiksi Annin uunissa ohjeella.

Täyte

  • 250 g kauden marjoja + koristeeksi 250 g marjoja
  • 2,5 dl vispikermaa
  • 150 g mascarponea
  • 1 rkl tomusokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1 dl raparperihilloa

RAPAPERPERIHILLO

Ainekset:

  • 2 l raparperinpaloja
  • 1/2 dl vettä
  • n. 1,5 dl hillosokeria

Tee näin:

  1. Tee ensin hillo. Laita raparperipalat ja vesi kattilaan. Sekoita kuumennuksen ajan, ettei seos pala pohjaan.
  2. Keitä miedolla lämmöllä edelleen sekoitellen, kunnes raparperit ovat pehmenneet.
  3. Lisää hillosokeri ja keitä muutama minuutti.
  4. Jäähdytä hillo.

Kokoa kakku:

  1. Vaahdota kerma ja sekoita mascarpone joukkoon. Lisää sokerit ja sekoita.
  2. Halkaise mansikat.
  3. Täytä jokainen marenkilevykerros kerroksella raparperihilloa, lisää kermatäytte sekä marjat.
  4. Päälimmäiseksi laita kermatäytettä ja koristele marjoilla.
  5. Nauti heti!

Täytä pavlova vasta juuri ennen tarjoilua, sillä muuten ihanan rapea marenki pehmenee.

Kateviljely sopii omavaraistelijan puutarhaan

Kateviljely on erinomainen tapa suojata ja lannoittaa kasvustoa ja samalla ehkäistä rikkaruohojen kasvamista. Kate ehkäisee kosteuden haihtumista ja vähentää kastelun tarvetta ja maatuessaan se muuttuu ravinteikkaaksi humukseksi. Kaikki kasvit hyötyvät kateviljelystä, mutta erityisesti siitä on hyötyä viljelylaatikoissa.

Maatuva kate, kuten vihersilppu, houkuttelee paikalle lieroja ja muita maata kuohkeuttavia eliöitä, vapauttaa kasvualustaan hillidioksidia, jota kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen ja tekee muutakin hyvää viljelyksillesi. Lavojen kosteus pysyy tasaisempana ja rikkaruohojen kasvu vähäisempänä. Kateviljely on omavaraisuuden kannalta nerokas keksintö, sillä korvaa monet keinotekoiset lannoitteet, suojat ja ennen kaikkea vähentää omavaraistelijan työmäärää!

Kateviljely ottaa inspiraationsa luonnosta. Jos katsot luonnossa ympärillesi, ei missään näy paljasta maata, vaan kaikki on aluskasvillisuuden peittämää. Kasvillisuus suojaa maata erilaisia sääilmiöitä vastaan, niin sadetta kuin aurinkoakin ja saman tekee kasvimaalle levitetty kate.

Kateviljely

Kateviljely -Olkea vai ruohosilppua?

Meillä on käytössä sekä ruohosilppu, että olki. Kummassakin on puolensa. Oljen olemme ostaneet pyöröpaaleissa paikalliselta tilalta ja sitä on helppo levittää suurillekin alueille. Olki toimii mainiosti rikkaruohojen estämiseksi, se pitää kosteutta kasvualustassa ja vilkastuttaa pieneliötoimintaa, aivan kuin ruohosilppukin, mutta sillä on vähäinen lannoitusteho. Olki myös suojaa taimia kylmältä. Huomasin sen muutama yö sitten ihan konkreettisesti, kun ne taimet, joiden ympärillä oli paksu kuohkea kerros olkea, olivat selvinneet yöhallasta lähes koskemattomana, kun taas ohuemman kerroksen kodalla taimet olivat osin kokonaan paleltuneet. Koska olki ei lannoita kasveja, pitää olkikatteen alle lisätä ruohosilppua tai lannoittaa kasveja esimerkiksi kastelun yhteydessä, riippuen kasvin ravinnontarpeesta.

Ruohosilppua saa tontilta ilmaiseksi niin paljon kun jaksaa kerätä ja sen lisäksi se sisältää runsaasti typpeä ja muita ravintoaineita. Katteeksi sopivaa ruohosilppua syntyy, kun ruoho leikataan ruohonleikkurilla ja haravoidaan silppu talteen! Ruohosilpulla saa näppärämmin katettua hentoisten taimien välit, mutta toisaalta täytyy olla alkuun varovainen, ettei typpipitoinen kate polta taimien juuria.

Paras ja ravinteikkain ruohosilppu sisältää monipuolisesti erilaisia kasveja. Ei siis haittaa yhtään että ajat silpuksi myös nokkoset, voikukat, siankärsämöt, peltokortteet ja muut.

Oljen ja ruohosilpun lisäksi katteena voi käyttää esimerkiksi vihannesten naatteja, lehtiä tai merilevää. Puiden lehtiä käytämme erityisesti syksyisin suojaamaan kasvulavoja talvelta. Kasvihuoneessa piilotan pois nyppimäni varkaat ja lehdet olkikatteen alle ravinteita antamaan. Tomaatin lehtiä voi levitellä myös muiden kasvien alle, niiden tuoksu voi toimia tuholaiskarkoitteena.

Viherkatteen käyttäminen

  • Silppua viherkate ruohonleikkurilla tai muulla silpuksi.
  • Haravoi ja levitä viherkatetta paksu kerros taimien väliin tuoreena ja kastele lopuksi. Kate painuu kiinni alustaan ja ravinteet liukenevat kasvualustaan veden mukana. Kuivahtaneessa katteessa ei ole samalla tavalla ravinteita tallella.
  • Katetta lisätään taimien väliin pitkin kesää. Kun edellinen kerros näyttää kuivahtaneelta ja keltaiselta, osin ehkä jo maatuneelta, lisätään päälle uusi kerros viherkatetta. Riittävän paksu ja riittävän usein lisätty viherkate riittää kasvien lannoitukseksi koko kesäksi.
  • Elokuussa viherkatetta ei kannata enää antaa monivuotisille kasveille, eikä niille vihanneksille, joiden odotetaan kypsyvän sadonkorjuuta varten. Typpipitoinen lannoite saa ne jatkamaan kasvuaan, eikä varautuminen talvehtimiseen välttämättä tapahdu.
  • Kateviljelyssä maata ei muokata vaan katetta lisätään. Sopiva kerros katetta on 10-20 cm. Taimena istutettaville kasveille katetta voi levittää heti istutuksen jälkeen ja siemenen kylvöille ensimmäisen harvennuksen jälkeen. Maa on hyvä kuohkeuttaa haraamalla ennen katteen levitystä.
  • Katetta levitetään keväisin lämpimään maahan, sillä liian aikainen maan kattaminen estää sen lämpenemisen. Syksyisin katteen käytöllä vältytään sekä syys- että kevätmuokkaukselta, sillä katteen alla maa pysyy sopivan kuohkeana ja kosteana kylvöä ja istutusta varten.
  • Keväällä kate työnnetään syrjään kylvörivien kohdilta tai taimien istutuspaikoilta. Monivuotisten kasvien kate saa olla aina paikallaan, mutta kasvuunlähtöä keväällä nopeuttaa katteen siirtäminen sivuun kasvien juurelta.
  • Aina kun kasvimaalle syntyy kohtia, joista maa on näkyvissä, peitetään maa katteella.
Kateviljely

Lue lisää omavaraisuudesta täältä.

Puutarha -satoa jo alkukesästä

On taas omavaraisuus bloggaajien yhteisen haasteen aika. Suuntana omavaraisuus on kerran kuukaudessa ilmestyvä bloggaajien yhteispostaussarja. Sarjassa seurataan omavaraisuus bloggaajien matkaa kohti omavaraisempaa elämää. Olen koonnut kaikki omavaraisuutta käsittelevät postaukseni tänne. Tämän postauksen lopusta löydät linkit muiden omavaraisuus bloggaajien postauksiin. Tällä kertaa aiheenani on Puutarha – satoa jo alkukesästä.

Puutarha -satoa jo alkukesästä

Istuttamalla puutarhaan monivuotisia lajikkeita, hyödyntämällä villiyrttejä ja aloittamalla taimikasvatuksen ajoissa, saadaan puutarhasta satoa jo alkukesästä. Useimmiten aluksi pieniä määriä, mutta on kuitenkin muutamia aikaisia lajikkeita, joita olemme päässeet jo ihan urakalla keräämään.

Puutarha - satoa jo alkukesästä

Mistä kasveista saa satoa jo alkukesästä?

Raparperi

Meillä kasvavat raparperit ovat vanhaa kantaa, ne kasvaneet samalla paikalla jo vuosi kymmeniä. Raparperia on siirretty toiseenkin paikkaan ja se menestyy siellä yhtä mainiosti. Raparperi on meillä ensimmäinen, joka todella tuottaa kunnon sadon. Sadon voi kerätä jo toukokuun loppupuolella ja sen jälkeen loppukesästä vielä toisenkin kerran. Raparperireseptejä löydät täältä.

Villiyrtit, yrtit ja lehdet

Raparperin lisäksi monet villiyrtit ovat alkukesästä parhaimmillaan. Nokkonen käy moneen, mutta myös esimerkiksi teehen sopivat kasvit suositellaan kerättäväksi ennen juhannusta. Itselläni on suunnitelmissa kerätä ja kuivattaa mustaherkukan ja vadelman lehtiä teeksi. Voikukan sesonki on juuri nyt! Lipstikka nousee aikaisin ja on jo nyt valtavan kokoinen. Se sopii hyvin keittoihin ja sitä voi kuivata omiin liemijauheisiin. Myös ruohosipuli on jo pitkään ollut käytettävissä. Katso voikukkahillon ja nokkoslettujen ohje.

Puutarha - satoa jo alkukesästä

Köynöspinaatti

Köynöspinaatti on Kaukasukselta kotoisin oleva vanha koriste- ja hyötykasvi, joka tunnetaan lähinnä Pohjoismaissa. Suomessa tätä monivuotista köynnöstä on kasvatettu 1800-luvun lopulta lähtien. Köynöspinaatin lehtiä käytetään pinaatin tapaan, joko tuoreena tai ryöpättynä. Köynnös nousee aikaisin ja kasvaa jopa nelimetriseksi, joten se tuottaa satoa pitkin kesää. Monivuotisena kasvina se on myös helppo, mutta itse kasvin saaminen on sen harvinaisuudesta johtuen vaikeaa. Köynöspinaattia olen käyttänyt vielä varoen, sillä istutin taimen vasta viime vuonna. Odotan kuitenkin, että tulevina vuosina köynöspinaatin käyttö lisääntyy.

Maa-artisokka

Meillä maa-artisokkaa tuntuu kasvavan vähän joka nurkalla. Kun käänsimme perunamaata, nostimme samalla ylös useamman litran maa-artisokkaa. Kun kaivoimme ylös pari kriikunan taimea, nousi samalla esille vähän maa-artisokkaa. Eli jos haluat monivuotisen hyvin satoa tuottavan kasvin, hanki maa-artisokkaa.

Korvasienet

Korvasieniä meillä ei kasva puutarhassa, mutta kovin montaa kymmentä metriä ei pihasta tarvitse metsän puolelle siirtyä kun törmää jo ensimmäisiin korvasieniin. Korvasienien maku on mainio, mutta muistathan, että ne tulee aina käsitellä oikeaoppisesti ennen syömistä muuten ne ovat hyvin myrkyllisiä. Lue täältä lisää korvasienien käsittelystä.

Aikaiset kylvöt

Tämän kevään kylvöistä satoa tuottaa jo salaatti ja basilika. Kumpikin sen verran hyvin, ettei kaupasta tarvitse enää ostaa ja se on hieno juttu se!

Katso myös uusin vlogimme, ja jos tykkäsit, tilaa Youtube kanavamme!

Vyöhyke 1

Laura eli Javis, Jovela 

Vyöhyke 2

Sarin puutarhat, Oma tupa ja tontti, Pienenpieni farmi 

Vyöhyke 3

Tsajut, Metsäläisten elämää, Luontoannelifestyle, Caramellia, Rakkautta ja maanantimia, Villakotiranta, Airo ulapalla, Luomulaakso 

Vyöhyke 4

Puutarhahetki

Vyöhyke 5

Sorakukka 

Perustin blogin 13 vuotta sitten

Ihan ensimmäisen blogipostauksen ikinä olen kirjoittanut 13 vuotta sitten. Aloitin bloggaamisen kokeilu mielellä, nimi syntyi hetken mielijohteesta: Emmo -Arkeen ja juhlaan. Silloinen kuopuksemme (nyt perhe on jo kasvanut siitä) kutsui itseään Emmoksi. Emmo nimi kulkikin pitkään nimenäni täällä blogimaailmassa.

Ensimmäisessä blogissani Vuodatuksessa ei paljoa kuvilla koreiltu. Tekstitkin olivat enemmän toteavia. Nyt se vauva syntyi, tälläisen kortin tein, kävimme siellä ja tätä ostin.

Ihan oikeasti siis, vauvan syntymä kuitattiin tälläisella postauksella, jonka kopioin tähän kokonaisuudessaan.

Pesueemme kasvoi pienellä tytöllä 2.3.2008. Mitat 4110g ja 52 cm. Ihanaa! Tässä muutama kuva meidän Oilista.

Koti elämä on lähtenyt mukavasti käyntiin, en ole oikein sairaalassa viihtyvää sorttia. Sain tänään muuten Triin lähettämän paketin. Koetan huomenna päästä käsiksi kortin tekoon. Ihan kivaa päästä tekemään jotain käsillään, muutakin kuin vauvan hoitoa, vaikka mukavaahan sekin on.

Nykyisin aiheesta olisi podcast, vlogi, synnytystarina, ammattilaisen ottamat vauvakuvat ja pari kaupallista yhteistyötä. Oi aikoja!

Bloggaaminen on muuttunut

Reilussa kymmenessä vuodessa koko blogikenttä on muuttunut. Silloin aikanaan blogeja oli vähemmän ja oli helpompi lyödä bloginsa läpi. Alkuun kuvilla ei ollut suurtakaan merkitystä, eikä nykymittapuun mukaisesta laadusta ollut vielä mitään viitteitäkään. Kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan hakukone optimoinnista tai kuvan käsittelystä. Talvisin kuvat oli pimeitä ja tärähtäneitä, kesäisin vähän parempia.

Kenellekään ei tullut mieleenkään, että joku maksaisi bloggaamisesta. Isoillekin firmoille tehtiin ilmaiseksi töitä jos vaan sai jotain ilmaista tavaraa sitä vastaan. Nykyisin sitä kutsuttaisiin piilomarkkinoinniksi. Tapa taitaa vieläkin elää ainakin osittain askartelun maailmassa, vaikkakin siitä on jo tovi kun olen asiaa viimeksi seurannut.

Kymmenen vuotta sitten voidaan ajatella, että blogien sisältö oli monella tapaa köyhempää kuin nykyisin, valokuvat olivat kamalia ja tekstit niukkoja. Kommentteja kuitenkin sai valtavasti. Koko skene perustui siihen, että kommentoimalla muita, levitit samalla sanaa omasta blogistasi. Nykyisin kun SEO on tärkeämpää ja lukijat löytävät tiensä pääsääntöisesti googlen kautta ei vastaavaa kommentointia enää ole. Suuri merkitys on myös sillä, että blogien ammattimaistuttua, ei bloggaaja enää ole yhtä helposti lähestyttävä kuin silloin aikoinaan kun kuvat ja tekstit olivat juuri sellaisia mihin itsekin olisi pystynyt. Lisäksi blogit ovat nykyisin monikanavaisia ja itselleni suurin osa kommenteista tulee Instagramiin.

Bloggaaminen on mahdollistanut paljon

Itse olin pitkään mukana askartelublogimaailmassa ja blogin kautta sain upeita tilaisuuksia toteuttaa askarteluun liittyviä unelmiani. Pidin yhteen aikaan paljon kursseja eri puolilla suomea, sen lisäksi pääsin matkustelemaan ulkomaille. Hienointa oli saada kutsu Etelä-Ranskaan Pebeon tehtaille, upea reissu kerta kaikkiaan! Pääsin myös toteuttamaan yhden unelmani, päätoimittamaan kotimaista Paperilla-lehteä, jonka tarina oli lyhyt mutta sitäkin antoisampi! Yksi kohokohtia on ollut myös oman kirjan julkaiseminen.

2014 halusin jotain uutta ja kuoppasin askartelublogini yhdellä rysäyksellä. Tuntui, että olin sekä antanut, että saanut siltä saralta kaiken mitä annettavissa oli. Kaipasin muutosta ja perustin Ku ite tekee blogin. Olen tietoisesti halunnut pitää tämän aihepiiriltään vapaampana ja sallinut itselleni kokeiluja ja poukkoilua aiheesta toiseen. Samanlaista asemaa tai suosiota uusi blogini ei ole kerännyt vaikka kävijämäärät ovatkin moninkertaistuneet, pienessä genressä on helpompaa löytää oma kohdeyleisönsä. Nyt toisaalta tuntuu, että oma tie bloggaajana on alkanut uudella tavalla kirkastumaan ja vahvistumaan, mutta sopivasti rennolla asenteella. Hyvällä sykkeellä siis uusiin vuosikymmeniin!

Lue täältä lisää menneestä 10 vuodesta.

Kuinka pitkään sinä olet lukenut blogiani? Onko ketään matkassa vuodatus ajoista lähtien?

Voikukkahillo

Voikukkahillo on kevään työläin tuote, mutta se jos mikä taltioi auringon. Voikukkahillon makua kuvataan hunajaiseksi, mutta itse en oikein tiedä miten hillon makua kuvailisi. Lapset sanoivat sitä appelsiinimarmelaadimaiseksi, mutta mielestäni se ei oikein ole sitäkään. Eli ehkä sitten jotain hunajaisen ja marmelaadimaisen välimaastosta. Joka tapauksessa maku on maistuva ja hyvä. Mielestäni enemmän juustohillo, kuin lettuhillo, jos tiedätte mitä tarkoitan.

Voikukkahillo

Voikukkahillo vaikuttaa reseptinä yksinkertaiselta, sillä raaka-aineet löytyvät pienemmästäkin pihasta. Mutta salaisuus piileekin siinä, että hilloon käytetään vain voikukan keltaiset terälehdet, joiden nyppimisessä on valtava homma. Osittain työmäärästä johtuen, voikukkahillo on harvinaista herkkua.

Tiesittekö muuten, että voikukasta on ilmestynyt jopa keittokirja! Itse en kirjaan ole vielä päässyt tutustumaan, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta opukselta.

  • Voikukkahillo
  • Voikukkahillo

Voikukkahillo

Ainekset

  • 2 l voikukan kukkia
  • 4 dl vettä
  • 1 luomu sitruuna
  • 5 dl hillosokeria
  • 1 dl tuoreita voikukan terälehtiä seuraavana päivänä

Tee näin

  1. Kerää vain juuri auenneita voikukkia kuivalla ja aurinkoisella säällä. Liota voikukkia runsaassa vedessä noin 20 minuuttia, päästäksesi eroon liasta ja hyönteisistä.
  2. Kaada kukat lävikköön ja anna niiden kuivahtaa. Voit myös lingota ne salaattilingolla. Ota osa kukista kokonaisina sivuun, ja säilytä jääkaapissa tiiviissä astiassa tai muovipussissa seuraavaan päivään. 
  3. Poista kukinnoista varret ja kukan alin vihreä osa, jotta sinulle vain jää voikukan keltaiset terälehdet käteen. Tarvitset terälehtiä noin 5 dl (tiiviisti pakattuna). Mitä enemmän keltaisia terälehtiä jaksat nyppiä, sitä maukkaampaa hilloa, kun taas vihreästä osasta hillo saa kitkerän maun. Tämä on projketin työläin osa ja vei tunteja.
  4. Pane terälehdet isoon lämpöä kestävään kulhoon tai kattilaan. Pese sitruuna hyvin ja viipaloi se ohuelti. Kiehauta vesi ja kaada terälehtien päälle. Lisää sitruunaviipaleet ja anna mehun tekeytyä peitettynä yön yli kylmässä. 
  5. Siivilöi mehusta sitruunat ja terälehdet kattilaan siivilän läpi, jossa on harsokangasta. 
  6. Lisää voikukkamehuun hillosokeri ja kiehauta. Keitä 5 minuuttia ja kuori pinnalta pois kaikki mahdollinen vaahto reikäkauhalla. 
  7. Anna hillon jäähtyä hieman ja lisää hillon joukkoon tuoreet , nypityt voikukanterälehdet. Sekoita kunnes terälehdet eivät enää kellu hillon pinnalla. Kaada hillo huolellisesti pestyihin ja steriloituihin lasipurkkeihin ja sulje ne tiiviisti, kun hillo vielä on lämmintä. Anna jäähtyä kokonaan ja säilytä pimeässä, suojassa auringonvalolta.
Voikukkahillo

Katso myös villiyrtti pastan ohje!