Mökki saaristossa – Villa Juthamn

Mökki saaristossa tarjosi upeat puitteet ihanalle lomalle. Villa Juthamn oli täydellinen valinta meille, jotka halusimme samassa paketissa luksusta ja paljon luontoa.

Mökki saaristossa | mökkiloma | vuokramökki | Villa Juthamn

Själö

Mökki sijaitsee Själössä, Ulkosaaristossa ja sinne kuljetaan kahdella yhteysaluksella. Kulkeminen yhteysaluksilla on helppoa ja ilmaista, paikka pitää vain varata etukäteen soittamalla. Saarella asutaan vakituisesti kolmea taloa, jonka lisäksi on mökkejä. Jokaisella on kuitenkin oma rauhansa, eikä muihin ihmisiin oikeastaan törmää muuta kuin yhteisaluksen tullessa ja mennessä. Mökin talonmiehen hommia hoitaa saaressa vakituisesti asuva Birgit, joka erittäin ystävällisesti auttoi ja neuvoi ongelmien ilmetessä. Kuten tilanteessa, jossa Helmi koiramme yllättäin sairastui ja piti päästä nopeasti mantereelle eläinlääkäriin.

Själö on melko pieni saari ja sen kaikki tiet on hetkessä kuljettu läpi. Etenkin kun koko saaren pohjoispää on yksityisaluetta. Olimme kuitenkin vuokranneet mökin lisäksi pienen peräprutkun käyttöömme, jolla sitten laajensimme reviiriämme merellä.

Själössä itsessään ei ole mitään varsinaisia palveluita, tosin ystävällinen tilanomistaja myi meille uusia perunoita ja mansikoita. Kauppaan pitää lähteä joko omalla veneellä tai yhteysaluksella. Yhteysaluksella kauppa reissusta tuli sellainen 6 tunnin pläjäys, josta 4 tuntia kului matkoihin. Yhteysaluksella on mahdollisuus päästä kauppaan kahtena päivänä viikossa, tiistaisin ja torstaisin. Lähin kauppa olisi sijainnut Ahvenanmaan puolella, noin 3 kilometrin mittaisen selän toisella puolella. Me emme lähteneet pikku peräprutkulla aavaa ylittämään. Eikä kauppareissua kannata ihan pelkän unohtuneen maitotölkin takia tehdäkkään.

 

Mökki saaristossa | mökkiloma | vuokramökki | Villa Juthamn Mökki saaristossa | mökkiloma | vuokramökki | Villa Juthamn Mökki saaristossa | mökkiloma | vuokramökki | Villa Juthamn

Mökki saaristossa

Mökki itsessään oli ihana. Vaalea, viihtyisä, toiminnallinen ja kaunis. Mökissä oli täydellinen tasapaino mökkeilyn, fasiliteettien ja sijainnin suhteen. Mökki sijaitsi korkealla ranta kalliolla, mistä laskeutuivat portaat rantasaunalle. Kummassakin, sekä mökissä, että saunalla ovat upeat suuret terassit, joista aukeaa näkymä merelle. Rannassa on laituri, jossa syvyys riittää ilmeisesti isommankin veneen rantautua. Lapset hyödynsivät syvyyttä uimahyppyihin.

Mökille pääsee helpoiten yhteysaluslaiturilla veneellä. Auto on jätettävä noin 300 metrin päähän kallioiden toiselle puolelle, josta mökille saavutaan pientä polkua myöten. Korkeus erot ovat valtavia. Tavarat saa kuitenkin näppärästi kulkemaan veneellä, kuljetuspalvelu kuului mökin vuokrahintaan. Lähimmät naapurit olivat noin 300 metrin päässä, mutta emme viikon reissun aikana tavanneet heitä. Toisin sanoen Villa Juthamn tarjosi meille täydellisen oman rauhan ja yksityisen saaristo kokemuksen.

Vaikka mökki oli upea ja hyvin varusteltu, oli silti helppo päästä mökki tunnelmaan. Rantasauna lämpesi puilla ja vesi lämmitettiin padassa. Sisälle mökkiin tulee kylmävesi ja mökillä on ulkokautta kuljettava erittäin siisti kompostikäymälä. Mökiltä löytyy astianpesukone, muttei televisiota.

4 makuuhuonetta, kolme mökissä ja yksi saunakamarissa (parivuode, 2x yksittäinen vuode ja kerrossängyt neljälle mitkä mitoitettu aikuisille). Avoin keittiö, ruokailuhuone ja olohuone. Täysin varusteltu keittiö missä sähköliesi kiertoilmauunilla, jääkaappi-pakastin, mikro, kahvinkeitin, vedenkeitin ja tiskikone. Hanasta juokseva kylmä vesi kaivosta. Huvilalla on ruokailuastiasto 10:lle hengelle ja lisäksi löytyy lapsille omia astioita, syöttötuoli, potta sekä vauvan matkasänky. Talon keskellä oleva takka toimii niin lämmön- kuin tunnelmanluojana.

Mökki saaristossa on varmasti monen unelma. Me olemme onnellisia, että pääsimme viikoksi lainaamaan Villa Juthamnia ja kokemaan saariston! Kannattaa lukea Telegraphin mielenkiintoinen juttu mökin rakennusprosessista.

Mökki saaristossa | mökkiloma | vuokramökki | Villa Juthamn   Mökki saaristossa | mökkiloma | vuokramökki | Villa Juthamn

Parasta tässä lomassa oli kuitenkin se, että täällä keskellä ei mitään, vailla mitään kotoa tuttuja virikkeitä, kävi niin hullusti, ettei kukaan lapsista kertaakaan valittanut, ettei ole mitään tekemistä! Nyt varmaan ymmärrätte miksi mä olin jo muuttamassa tänne.

Mökki saaristossa | mökkiloma | vuokramökki | Villa Juthamn

Perunapizza saaristolaisittain

Perunapizza saa rapeutensa grillissä. Yli jääneet uudet perunat pilkotaan pizzan pintaan ja maustetaan uuden sadon sipulilla, oliiviöljyllä, suolalla ja pippurilla.

Viikko saaressa on opettanut minulle nuukuutta. Yli jäänyt ruoka on pitänyt hyödyntää hyvin tarkkaan ja tyhjästä on pitänyt nyhjäistä uusia ruokalajeja. Tämä perunapizza on yksi sellainen. Tiedän, että perunapizza on ihan oikea ruoka. Monesti se on tehty valkoiselle kastikepohjalle, kuten vaikka ranskankermalle. Perunapizzaan yhdistetään monesti myös rosmariinia ja vuohenjuustoa. Saaressa meillä oli pizzajauhoja, Oltermannia, sipulia ja tomaattimurskaa. Ennen kaikkea meillä oli grilli ja pizzakivi, mistä tämä inspiraatio oikeastaan sai alkunsa.

Perunapizza | grillipizza | pizzakivi

Perunapizza

Pohja

2 dl vettä
⅓ pkt hiivaa (n. 15 g)
5 dl Myllyn Paras Pizzajauhoja

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Lisää pizzajauhot ja alusta kimmoisaksi taikinaksi. Anna taikinan kohota peitettynä kaksinkertaiseksi.

Tomaattikastike

2 tlk kuorittuja tomaatteja (voit myös käyttää tomaattimurskaa)
20 g suolaa
20 g oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
tuoretta basilikaa

Kaada tomaatit suureen kannelliseen astiaan. Lisää suola ja oliiviöljy. Murskaa käsin tai sauvasekoittimella.
Lisää tomaattien joukkoon halkaistut valkosipulinkynnet, joiden vihreät osat on poistettu, sekä runsas kourallinen revittyjä basilikanlehtiä. Älä enää tässä vaiheessa käytä sauvasekoitinta, vaan sekoita ainekset tomaattien joukkoon esimerkiksi puukauhalla.
Peitä ja anan maustua jääkaapissa ainakin 2-3 tuntia. jos haluat, voit valmistaa kastikkeen jo edellisenä päivänä ja antaa sen olla jääkaapissa yön yli. Kun laitat kastiketta pizzan päälle, ota valkosipulin kynnet pois.

Huom! Kastikkeen on tarkoitus olla suhteellisen nestemäistä, ei siis kokoon keitettyä ja paksua.

Täyte

Tomaatti kastiketta
Juustoa, keitettyjä uusia perunoita viipaloituna
Uuden sadon sipulia varsineen
Oliiviöljyä
Suolaa ja pippuria

Tee näin

  1. Aseta pizzakivi grillin ritilälle ja sytytä grilliin tuli. Anna grillin kuumeta noin 10 minuuttia, kunnes lämpötila on n. 300 astetta. Grillipizzan ohuen ja rapean pohjan salaisuus piilee nimenomaan grillin kuumuudessa.
  2. Jaa taikina n. 4 palaan, pyöritä palat pulliksi ja kauli tai taputtele pyöreiksi pienehköiksi pizzoiksi sitä mukaa kun pääset paistamaan niitä.
  3. Levitä pizzan päälle tomaattikastiketta, lisää sitten juustoa ja perunaviipaleita. Pirskottele päälle hienonnettu sipuli ja oliiviöljyä. Lisää lopuksi suolaa ja mustapippuria suoraan myllystä.
  4. Nosta pizza suoraan pizzakiven päälle. Voit käyttää apuna leivinlapiota.
  5. Paista pizzaa, kunnes reunat ovat rapeat ja juusto sulanut kunnolla.
  6. Kun pizza on paistunut, nosta se leivinlapion avulla pizzakiveltä.
  7. Jaa pizza osiin ja nauti!

Kokeile myös jogurttipizzaa.

Uusi alku saaristossa

Mä olen rakastunut saaristoon. Täällä on niin kaunista, karua, vehreää, armotonta, rauhallista ja ihanaa. Haluan Myrskyluodon Maijaksi tänne tuulen tuivertamalle saarelle.

Olen lähes koko ikäni asunut kehä kolmosen tuntumassa.Vaikka kaupunkilaisella mittapuulla asummekin nykyisin maalla, on meiltä alle 40 kilometriä Helsingin keskustaan ja palvelut löytyvät 20 minuutin automatkan päästä. Täällä Själössä lähimpään markettiin on parin tunnin yhteysalusmatka, omalla veneellä lähin kauppa löytyy Ahvenanmaan puolelta vähän lähempää. Yhteysalus käy saarella viitenä päivänä viikossa, aikataulu tosin saattaa kelirikon aikaan joustaa. Mitään äkkillisiä muuveja täällä ei kannata yrittää.

Alakouluun pääsee yhteysaluksella, yläkoulu löytyy mantereen puolelta. Birgitta, ystävällinen saarelainen, kertoi meille kun hänet oli pikkutyttönä lähetetty 7-vuotiaana perheeseen viikoiksi asumaan. Hänen, nyt alle 30-vuotiaat pojat olivat muuttaneet perheeseen vasta yläkouluikäisinä. Osa saaressa asuvistakin asuu mantereella työviikon ajan. Asuisivat kuulema saarella koko aikaisesti, jos vain keksisivät mitä tekisivät elääkseen.

Me olemme olleet täällä viikon. Koko ajan on paistanut aurinko, tuuli on ollut vähäistä ja luonto on näyttänyt parhaat puolensa. On helppoa rakastaa saaristoa.

Moni saaristolainen elää nykyisin matkailusta. Vielä 90-luvulla pääelinkeino on ollut alkutuotanto. Itse en usko, että olisin kovin hyvä kummassakaan. Enkä suoraan sanottuna ole kovin sinut merenkään kanssa. Meri on mielestäni ennalta arvaamaton, kunnioitusta herättävä ja vähän pelottava.

Silti en voi olla miettimättä miltä tuntuisia asua saarella, jossa ainut ääni olisi tuulen tuiverrus rantakallioilla. Jossa kaupassa käyminen olisi tarkkaan harkittu koko päivä reissu. Miltä tuntuisi talvi saaressa? Kestäisinkö yksinäisyyttä? Nauttisinko siitä? Millä eläisin? Osaisinko elää ilman kuluttamista? Riittäisikö minulle vähempi kuin mihin olen tottunut? Olisko saaressa helpompaa, kun houkutuksia olisi vähemmän?

Näitä miettiessäni palaan helposti omaan elämääni. Mitä aspekteja haaveesta asua saaristossa voisin viedä omaan elämääni? Voisinko tuoda elementtejä saaristoasumisesta nykyiseen elämän tilanteeseeni? Haaveilenko oikeasti elämässä saaressa vai elämisen tahdin hidastamisesta? Tarvitseeko oikeasti vaihtaa ympäristöä voidakseen kuluttaa vähemmän? Onko kuluttamisen vähentäminen sen helpompaa uudessa ympäristössä?

Huomaan mielelläni lukevani tarinoita ihmisistä, jotka ovat muuttaneet elämänsä. Näitä tarinoita yhdistää monesti se, että aloitetaan elämän muutos sillä, että karistellaan entisen elämän pölyt ja muutetaan täysin tuntemattomalle paikkakunnalle, mielellään johonkin jumalan selän taakse ja aloitetaan kaikki alusta. Ja mikäpä houkuttaisi keski-iän kynnyksellä enemmän kuin uusi alku?

Uusi alku kuulostaa niin helpolta. Jättää kaikki entinen taakseen, aloittaa puhtaalta pöydältä. Puhtaassa luonnossa, puhtaalla omallatunnolla. Omavaraisuus aste nousisi ja kulutus vähenisi, kuin itsestään. Oppisi kalastamaan, hoitamaan mehiläisiä ja lypsämään vuohia. Niin kuin tarinoissa ikään. Paljon tylsemmältä kuulostaa se, että jäisi entiseen ja muokkaisi tapojaan, tekisi töitä itsensä ja elämänsä kanssa juuri siinä missä on. Kitkisi porkkanamaata ja opettelisi syömään kaiken minkä kasvattaa. Tekisi enemmän valintoja, joissa päättäisi pärjätä ilman. Tyytyisi vähempään, saisi ehkä enemmän ja aloittaisi sen sieltä missä juuri nyt on.

 

 

 

Kasvisnyytit – helppoa kasvisruokaa grillissä

Kasvisnyytit ovat edullinen kasvisruoka, joka saa makunsa kaudenkasviksista, sulatejuustosta ja tuoreista yrteistä.

Kun olin lapsi, meillä oli mökki Porvoossa, lähellä Kulloon kartanoa. Oikeastaan mökki oli alun perin mummon ja ukin, mutta samalle tontille oli jostain raahattu parakki, vanha kukkakioski, joka toimi meidän perheemme tukikohtana. Ylämökillä kävivät mummo ja ukki, alamökillä me. Nelihenkinen perheemme asui parakissa koko kesän. Isä kävi töissä sieltä, me äidin kanssa kävimme kauppa-autolla. Muistikuvieni mukaan mummo ja ukki olivat mökillä aina, siihen asti kunnes ukkini kuoli reilu viisi kymppisenä. Nuorena meni, näin aikuisen näkökulmasta. Vaikka lapsena ukkini tuntuikin aina vanhalta mieheltä.

Yksi mökkimme hienoimmista paikoista oli vanhempieni rakentama japanilainen puutarha ja nuotiopaikka, jonka äärelle koko suku kokoontui grillaamaan. Mökillä oli pieni kasvimaa, josta saadut uudet potut, porkkanat ja muut kasvikset laitettiin folionyytteihin kypsymään Olympia sulatejuuston kanssa. Kasvisnyyttejä syötiin lapsena paljon. Varmaan siksi, että nyytit ovat edullisia, helppoja valmistaa ja hyviä!  Ja helposti muunneltavissa. Nyytteihin voi laittaa juuri niitä kasviksia mitä mökiltä sattuu löytymään. Sekaan voi laittaa tuoreita yrttejä tai vaikka kanttarelleja!

Kasvisnyytit | grillaus | kasvisruoka | mökkiruoka

Kasvisnyytit | grillaus | kasvisruoka | mökkiruoka

Täytyy rehellisyyden nimissä sanoa, että kasvisnyytit olivat jo kohdallani vaipuneet unohdettuihin resepteihin. Uusimmassa Glorian ruoka ja viini -lehdessä on kuitenkin Meri-Tuuli Väntsin resepti Kesäraclette kiukaalla. Joka on kuin toisinto lapsuuteni kasvisnyyteistä! Kasvisnyytit ovat mainio tapa käyttää edelliseltä ruualta yli jääneet keitetyt perunat! Todellista jämäruokaa! Itse heitin perunat nyytteihin raakana, koska ylijäämä pottuja ei ollut käden ulottuvilla. Silloin perunat kannattaa vain pilkkoa vähän pienemmiksi, jotta ne kypsyvät hyvässä ajassa, eivätkä pala kiinni folioon.

Nyytit voi rakentaa joko leivin paperin päälle, tai hyödyntää pohjalla kaalinlehteä niin kuin lapsuudessani tehtiin.

Kasvisnyytit | grillaus | kasvisruoka | mökkiruoka

Kasvisnyytit

800g keitettyjä perunoita
(nippu uusia porkkanoita)
200g sulatejuustoa
3 dl kasviksia, esim. herneenpalkoja, tomaatteja, kesäkurpitsaa, paprikaa
3 kevätsipulia
50g pinaattia
2 tl viherpippureita
1-2 basilikaa
suolaa ja mustapippuria

foliota
leivinpaperia

Leikkaa kasvikset sopivan kokoisiksi suupaloiksi. Leikkaa foliosta 8 reilua neliön muotoista palaa ja leivinpaperista 4 pienempää palaa. Jaa foliot 4 pinoon ja aseta leivinpaperi päälimmäiseksi. Voit käyttää leivinpaperin tilalta myös kaalin lehteä. Jaa kasvikset tasaisesti neljään osaan, lisää joukkoon sulatejuusto, ripaus suolaa, pippuria ja yrttejä. Sulje nyytit hyvin. Kypsennä nyyttejä grillissä tai kiukaalla kunnes kasvikset ovat kypsiä.

Lopputulos ei ole silmiähivelevän kaunis, mutta ah, sitäkin herkullisempi.

Kasvisnyytit | grillaus | kasvisruoka | mökkiruoka       Kasvisnyytit | grillaus | kasvisruoka | mökkiruoka

Kokeile myös kesäkurpitsafrittereitä.

Hampurilaiset grillissä

Hampurilaiset grillissä on kesälomaruokaa parhaimmillaan. Herkulliset hampurilaiset syntyvät helposti yhdistelemällä itseä tehtyä ja kaupasta ostettua.

Hampurilaiset grillissä | hampurilainen | grillaus

Terveisiä lomalta! Ihan oikea loma alkoi eilen. Sen jälkeen olen jo ehtinyt tehdä ihan vähän töitä, miettiä töitä ja suunnitella töitä. Maiseman vaihdos tulee niin tarpeeseen. Tänään meidän perhe suuntaa nokkansa kohti saaristoa. Vietämme viikon verran pienellä saarella jossakin Turun ja Ahvenanmaan välissä. Todellinen extreme reissu tulossa tälläisille maakravuille.

Reissua varten olen valmistautunut suunnittelemalla ruokia. Lähin kauppa on joko 3 km ulapan toisella puolella tai parin tunnin yhteysalus matkan päässä. Joten yksittäistä maitoa tuskin tulee lähdettyä hakemaan. Niinpä me olemme valmistautuneet hyvin. Minä lukemalla uusinta Glorian Ruoka ja viini lehteä, mieheni keräämällä kasaan ruokia, joiden raaka-aineet kestävät hyvin koko viikon. Niinpä meillä on yhdistelmä lähtökohtaisesti pikkuisen parempaa mökkiruokaa ja tölkkilihapullia. Itse toivon, ettei noihin survival ruokiin tarvitsisi mennä ollenkaan.

Hampurilaiset grillissä | hampurilainen | grillaus

Jos minulta kysytään, niin helposti ulkona valmistuva ruoka, kuten hampurilaiset grillissä, on mökkilomalla avainasemassa. Sellainen mitä varten ei tarvitse nähdä liikaa vaivaa, eikä ainakaan märehtiä keittiössä muiden nauttiessa kesästä pihalla puuhaillen. Itse tehdyt hampurilaiset lisukkeineen valmistuvat nopeasti ja maistuvat ainakin meillä erinomaisen hyvin myös nirsouskaudesta kärsiville teineille. Uusista perunoista ja kasviksista tehty lisuke olisi kuulemma ollut parempi ilman niitä kasviksia, mutta itse tykkään, että muhkeiden pihvien vastapainona on myös ihan oikeita kasviksia.

Grillatun burgerin juju piilee rasvaisessa lihassa. Me maustoimme pihvit tällä kertaa pinnalta grillauskastikkeella, mutta pelkkä suola ja pippuri riittää mainiosti. Hampurilaissämpylät voi tehdä itse tai ostaa kaupasta valmiina. Meillä hampurilaissämpylöiden virkaa toimittivat kaupan valmiit porkkana sämpylät!

Hampurilaiset grillissä

Hauskinta hampurilaisten syömisessä on se, että jokainen saa tehdä itse omansa. Viipaloi valmiiksi tomaattia ja sipulia. Tarjoa salaattia, erilaisia hampurilaiskastikkeita, sekoita itse tehtyä ja kaupasta ostettua. Grillaa ja nauti!

Hampurilaispihvit 8 kpl:

800 g jauhelihaa
1 tl suolaa
1 tl rouhittua mustapippuria
tai noin 1 dl grillauskastiketta pihvien päälle siveltynä

Valmista hampurilaiset juuri ennen tarjoilua. Tee ensin pihvit. Ota jauheliha ajoissa huoneenlämpöön. Muotoile massasta kostutetuin käsin matalia pyöreitä pihvejä. Mausta pihvit suolalla ja pippurilla tai halutessasi grillauskastikkeella.

Kypsennä pihvejä kuumassa grillissä n. 5 + 5 minuuttia molemmin puolin. Varo, että pihvit eivät pala. Voit käyttää paistoalustaa tai foliota grillatessa. Laita juusto viipaleet sulamaan lähes kypsän pihvin päälle.

Pikapikkelöidyt retiisit

5 kpl retiisejä
5 rkl riisiviina etikkaa
1 rkl hunajaa
1/2 tl suolaa

Viipaloi retiisit ohuiksi viipaleiksi. Sekoita pikkelin aineet keskenään. Sekoita retiisit joukkoon. Anna maustua sen aikaa kun teet muut komponentit valmiiksi.

Lisuke uusista perunoista

500g uusia perunoita keitettynä
1 kpl kesäkurpitsa
1 rasia kirsikkatomaatteja
1 kpl kevät sipulia varsineen
nippu tuoretta persiljaa
noin 0,5 dl oliiviöljyä
puolikkaan sitruunan mehu
2 kpl valkosipulun kynsiä murskattuna

Pilko perunat ja kesäkurpitsat. Hienonna sipulit ja persilja ja sekoita ne öljyn ja sitruuna mehun joukkoon. Sekoita öljyseos kasvisten joukkoon. Paista grilli parilalla viitisen minuuttia.

Hampurilaiset grillissä | hampurilainen | grillaus

Katso myös villiyrttipesto hampurilaisen ohje.

Ähtärin eläintarha ja Hotelli Mesikämmen

Ähtärin eläintarha tarjoaa elämyksiä ja pettymyksiä.

Ähtärin eläintarha | ähtäri | Hotelli mesikämmen | kotimaan matkailu Ähtärin eläintarha | ähtäri | Hotelli mesikämmen | kotimaan matkailu

 

Voihan Ähtäri! En tiedä mistä aloittaisin tai mitä kertoisin, joten kerron teille ensin pandoista. Olen suuri pandafani. Nuorena minulla oli WWF:n tunnuksella koristeltu panda paita ja kannoin huolta pandojen tulevaisuudesta. Nykyisin katson mielellläni internetin hauskoja videoita pandoista. Miellellään vauva pandoista. Kannan edelleen huolta pandojen tulevaisuudesta, mutta olen ollut liian laiska perehtymään Kiinan pandapolitiikan kiemuroihin.

Olen seurannut uutisointia Suomen pandoista, Lumista ja Pyrystä, ja kun töiden puitteissa oli pakko lähteä Seinäjoelle, ymppäsin samaan pienen panda seikkailun. Viime Ähtärin käynnistä on kulunut jo useampi vuosi, joten ajattelin, että mikä jottei. Menkäämme Ähtäriin! Oman seikkailullisen elementin reissuumme toi autottomuus, erityisesti mieheni on vannoutunut yksityisautoilija. Vakuutin kuitenkin, että kaikki tulisi sujumaan hyvin. Onhan mummonikin selvinnyt koko elämänsä ilman autoa ja hänellä sentään oli mökki Sysmässä.

Pakkasimme siis kimpsumme ja kampsumme ja hyppäsimme junaan kohti Seinäjokea. Mikä oikeasti on järki ratkaisu, junalla matka sujuu huomattavasti nopeammin kuin autolla. Seinäjoelta matkamme jatkui Onni-bussilla kohti Ähtärin eläintarhaa, heikkojen junayhteyksien vuoksi. Mutta mikäpä siinä oli bussilla matkustaessa.

Ähtärin eläintarha

Bussipysäkiltä on noin kilometrin kävely hotelli Mesikämmeneen, joka on kuin aikamatka 70-luvun loppuun. Vihreät kokolattiamatot ja kelmeä valaistus. Kylpyhuoneiden tumman vihreät kaakelit, alkuperäinen, hieman halkeillut lavuaari ja vanha kunnon kylpyamme viimeistelivät aikamatkan. Mikä sinällään oli fine, pandojahan tänne oli tultu katsomaan. Pitkän matkan jälkeen lähdimme virkistäytymään hotellin spa-osastolle, joka myös oli elänyt huippuhetkensä ennen syntymääni. Kylpyläosasto oli kuitenkin siisti ja uimaan pääsi. Spa-tunnelmaa kannattaa kuitenkin lähteä hakemaan jostain muualta, jos sellaista kaipailee.

Illalliselle menimme Hotellimesikämmenen omaan ravintolaan, ei sillä, että autottomalle matkailijalle mitään muita vaihtoehtoja olisikaan. Buffet illallisen sijaan tilasimme ruuat listalta. Burgereiden hinta sijoittui 17-19 euron väliin ja 40 minuutin odottelun jälkeen saimmekin melko maistuvat burgerit käsiimme. Tosin, jos tarjoilia kysyy haluaako oman bursansa kypsänä vai mediumina, olettaisi, että pöytään tuotaisiin muutakin kuin ylikypsää pihviä. Mutta ei siitä sen enempää.

Ähtärin eläintarha itsessään on melko mukava. Alue on iso, siellä on paljon Pokemon stoppeja ja eläimillä jonkin verran tilaa ympärillään. Mitään karttoja ei tosin ole missään. Osasta tarhoista puuttuu opasteet. Kesken lenkkiä ei tiedä missä vaiheessa on menossa, missä ovat lähimmät vessat, eikä opasteita noin muutenkaan ole yliannosteltu. Koska panda taloon on tietty sisäänmeno aika ja me kiersimme eläinpuisto lenkin sitä ennen, olisi ollut mukava pystyä arvioimaan kuinka pitkä matka lenkkiä oli missäkin kohtaa jäljellä.

Pari tuntia riitti hyvin lenkin kiertämiseen ja farmin eläinten ihmettelyyn. Pandatalon lippu oikeuttaa sisäänpääsyyn määrätyn tunnin aikana, mutta pandoja saa ihmetellä sisään päästyään niin kauan kun haluaa. Ja ihmettelyä siinä riittikin. Pyry nukkuin koko tunnin, mutta Lumi touhuili sisällä ja ulkona, kiipeili, söi ja leikki. Panda fani oli tyytyväinen.

Hotelli Mesikämmen ei ruualla koreile

Se mihin en todellakaan ollut tyytyväinen oli hotelli Mesikämmenen “Herkullinen kesälounas noutopöydästä“.  Jos edellispäivän burgerin olivat mielestäni hinta-laatusuhteeltaan kalliin puoleiset, niin noutopöytä oli surkea. Kuivaa, maustamatonta broileria, pakasteesta lämmitettyä lohta, lötköjä ranskalaisia ja nahistuneita vihanneksia. Ala-arvoista ruokaa, josta paistaa kilpailun puute. Puhumattakaan ravintolan sotkuisuudesta joka toistui myös aamiaisella. Tuntui, että henkilökuntaa oli töissä aivan liian vähän asiakasmäärään nähden. Aamiaisella pöytiä oli korjaamassa yksi kesätyöntekijän oloinen nuori, joka vei astioita keittiöön pari kuppia kerrallaan. Henkilökunta sinällään vaikutti ystävälliseltä ja palveluhenkiseltä.

Itseäni ihmetyttää myös tapa tarjoilla juomat kertakäyttöastioista, kun samassa ravontolassa aamupalalla ja illallisella voidaan kuitenkin käyttää oikeita astioita. Luulisi, että ekologinen näkökulma olisi nykyaikana itsestään selvä.

Tulen superärtyneeksi siitä, että maksan sievoisen summan ruuasta, jota en kotona kehtaisi tarjota omalle perheelleni. Tripadvisor tosin tiesi kertoa, että Panda talon ravintola olisi ollut parempi vaihtoehto, joka olikin lounas aikaan aivan täynnä. Mainos slougani Maukasta ruokaa ja hienoa tunnelmaa ei nyt ihan toteutunut.

Mun vinkkini olisi keskittyä vähäisempää valikoimaan ruuassa ja tehdä ne muutamat vaihtoehdot kunnolla. Ammentakaa sesongeista ja paikallisuudesta. Tehkää sellaista ruokaa mitä osaatte. Hyvää ja maukasta kotiruokaa kiitos!

Koko rahalla hauskaa Flow parkissa

Se mikä karmean lounaskokemuksen jälkeen sai suupielet hymyyn, oli Flow park. Flow park tarjosi äksöniä, mahdollisuuksia itsensä ylittämiseen, korkeita paikkoja ja lihastreeniä. Puistossa on vaikeusasteeltaan erilaisia ratoja, eri korkeuksilla ja erilaisilla vaativuustasoja. Radat on merkitty värikoodeilla ja vaikeusasteet todellakin nousevat värikoodien myötä. Musta rata oli sekä korkeimmalla, että fyysisesti raskain. Kuulema Duudsoneiden Jukkakin oli joutunut luovuttamaan kesken mustan radan. Näin lohdutti puiston työntekijä, kun mieheni laskeutui kesken mustan radan alas, kädet hapoilla.

Ähtärin reissu huipentui paluu matkaan junaillen. Tai junalla meidän oli tarkoitus mennä. Kävi kuitenkin niin, että Haapamäki-Tampere väli oli peruttu, ja meidän posse siirtyi korvaavaan bussiin ja myöhästyi jatkoyhteydestä. Ei siinä mitään, saimme korvaukseksi upgreidauksen pikkuisen parempaan istuinluokkaan, jossa ravintolavaunusta tilattu ruokakin saatiin pöytiin tarjoiltuna. Eri hyvä! Ja oli muuten ihan kelpo lihapullat ja perunamuussi.

Ähtärin eläintarha | ähtäri | Hotelli mesikämmen | kotimaan matkailu Ähtärin eläintarha | ähtäri | Hotelli mesikämmen | kotimaan matkailu Ähtärin eläintarha | ähtäri | Hotelli mesikämmen | kotimaan matkailu Ähtärin eläintarha | ähtäri | Hotelli mesikämmen | kotimaan matkailu

Muita matkailu juttujani pääset lukemaan täältä.