Karppaus – näin pääset alkuun

Karppaus on saanut viime vuosina paljon palsta tilaa, mutta jostain kumman syystä sen päälle on asettunut myös aikamoinen mörkö. Ajattelin jakaa teidän lukijoiden kanssa oman nyrkkisääntöni, joka on helppo muistaa ja toteuttaa.

Jätä pois kaikki sokeri, viljat ja peruna.



Karppausta on helppoa toteuttaa silloin kun syö vapaasti kaikki vihanneksia, marjoja ja hedelmiä välittämättä niiden hiilaripitoisuuksista. Ruokavaliosta tulee huomaamatta terveellinen kun vaihtaa pastan ja muut hiilihydraatit kasviksiin.

Kasviksia voi syödä salaattina tai lämpimänä lisukkeena. Vain mielikuvitus on rajana. Omia suosikkejani on ihan perus salaatti, höyrytetty parsa- tai kukkakaali, pekonipavut, paistettu paprika sipuli sekoitus. keitetyt porkkanat, bataatti ransakalaiset. Myös kaali toimii!

Syön aina niin paljon, että nälkä lähtee. En ota lisää ruokaa, mutta en toisaalta mitenkään varo annoksen kokoa. En syö erityisen rasvaisesti, mutta en vähä rasvaisestikkaan. Lisään toisinaan oliiviöljyä salaattiin, en pelkää voita enkä kookosöljyä. Maitotuotteet ostan rasvaisina.

Aamupalaksi syös useimmiten munakkaan, banaanilettuja tai turkkilaistajugurttia kookoshiutaleiden ja paahdetun pellavan ja mustikkarouheen kanssa. olen myös kokeillut tehdä itse karppileipää, mutta se ei ole suurinta suosikkiani. Menee joskus leivän himossa. Sen sijaan saatan toisinaan syödä gluteiinittoman rosmariinilla maustetun näkkileivän. Gluteiiniton ei ole sama kuin vähähiilihydraattinen, mutta ottaen huomioon näkkileivän painon, ei yhdelle näkkärille tule kuin 7 g hiilaria. Tämä mahtuu ruokavalioon silloin kuin karppaa tälläisellä rennolla tyylillä.

Lounaaksi syön kunnon aterian. Pyrin siihen, että ruualla on aina proteiinia. Suunnilleen kämmenen kokoinen pala. Se voi olla upotettuna keittoon, paistokseen tai pelkiltään salaatin kera. Joskus lounaalla ei ole mahdollista valita vähähiilihydraattista vaihtoehtoa. Silloin valitsen pienimmän pahan. En koe karppaukseni menneen mönkään tilanteissa, joissa minulle sopivaa vaihtoehtoa ei ole. Olin esimerkiksi opettamassa paikassa jossa minulle tarjottiin lounas. Söin perunamuussia ja silakkapihvejä runsaalla salaatilla, mutta kieltäydyin jälkiruuasta. Kotona söin normaaliin tapaan ylimääräisiä hiilareita vältellen.

Illallinen on myös kunnon ateria. Syön samaan tapaan kuin lounaalla. Illallisen teemme yleensä aina itse. Käytämme todella vähän eineksiä ja muita valmisruokia. Toisinaan ostan pakastekasviksia, riippuen sesongista. Kaikki syövät meillä samaa ruokaa. Joskus kuitenkin lisukkeena on sekä makaroonia, että kasviksia. Tällöin lapset ottavat kumpaakin. Mutta ihan hyvin meillä uppoaa kaikille parsakaali ja kastike. Eikä tarvitse pelätä, etteivätkö lapset saisi tuikitärkeitä hiilareita. Kouluruokailuhan perustuu halpoihin hiilihydraatteihin. Ja on meillä kotona ruisleipää, makaroonia ja  karkkipäivä.

Napostelu ja herkut. Olen pyrkinyt jättämään pois kaiken muun syömisen. Välipalat eivät ole minun juttuni. Joskus kuitenkin syön hedelmän tai jos haluan esim viikonloppuna pistää elämän risaiseksi ja napostella jotakin niin cashew pähkinät ovat hyvä valinta. Paras jälkkäri tällä hetkellä on kotimaiset pakastemarjat ja kermavaahto! Olen myös kokeillut leipoa makeita muffinseja karppisokerista ja stevialla makeutetusta suklaasta. Lopputulos oli minusta esanssinen. En käytä makeutusaineilla makeutettuja tuotteita, paitsi noin kerran kuukaudessa cokis lightia, joka jostain mystisestä syystä on herkkuani.  Marjojen ja kerman luontainen makeus on enemmän omaan makuuni.

Millaista ruokavaliota sinä noudatat?

Viljaton kattaus – kirja-arvostelu

Sain Atenalta luettavaksi gluteiinittomaan ruokavalioon keskittyneen Viljaton kattaus keittokirjan. Kirjan on kirjoittanut Torkkuja ja nokkosia bloggaaja Emmi-Liia Sjöholm. Suosittelen tutustumaan blogiin, aivan ihastuttava paikka!
Mutta kirjaan. Sain kirjan luettavakseni, sillä ajattelin sen tarjoavan vinkkejä myös vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, jota itse noudatan. Monin osin näin onkin. Ohjeet ovat  kekseliätä, luontaisesti gluteiinittomia ja vähähiilihydraattisia. Reseptit vaikuttavat toteuttamiskelpoisilta, eli sen verran yksikertaisilta, että tälläinen tavallinen kotikokki pystyy ne tekemään. Kirjan reseptit ovat kasvispainotteisia, suurin osa resepteistä on nopean vilkaisun perusteella vegaaneille soveltuvia.

Kirjan valokuvat houkuttelevat kokeilemaan reseptejä. Jopa mökki oloissa. Erityisesti minua kiehtovat kirjassa esitellyt lisukkeet, kastikkeet ja tahnat. Tahnoissa on useampikin ohje, joita aion kokeilla. Erityisesti punajuurihummus, pistaasipesto ja haudutettu spagettikurpitsa pääsevät kokeiluun. Myös jälkkäriosion pistaasipuikot vakuuttivat etenkin perheen nuorison. Osa raakakakku ohjeista tuntuu vaikeasti toteutettavilta siitä syystä, että tavallinen blenderi ei tahdo voimaltaan riittää pohjien valmistukseen. Nimimerkki kokemusta on.

Aloitin reseptien kokeilun kirjan klassikko annoksesta. Bataattiburgeri on kirjoittajan mukaan toiminut inspiraationa ruokabloggaamisen aloittamiselle. Me teimme burgarit mökillä grillissä ja vaihdoimme tofun kanafileisiin. Grillatuista bataateista tuli todella kauniin näköisiä. Mökkiolosuhteista johtuen, oli burgerimme jonkin verran ohjeen burgeria köyhempi, mutta silti maistuva! Lapset olivat hieman ennakkoluuloisia alkuun, mutta purilaiset maistuivat koko porukalle.

Voin lämpimästi suositella kirjaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita gluteiinittomasta ja kasvispainotteisesta ruokavaliosta. Lihan syöjille kirja ei tarjoa reseptejä, mutta monet reseptit ovat muunneltavissa tai ne soveltuvat lisukkeiksi sellaisenaan.

Fazerina kakku

Fazerina kakku on oikea suklaaunelma. Ja takuu varma makeannälän sammuttaja. Kakku ei vaadi kypsentämistä.

Erittäin suklainen ja omaan makuuni ehkä himpun liian makea. Toisaalta taas osa vieraista todella rakasti kakun runsautta. Eikä palaakaan jäänyt yli. Ajoi siis asiansa. Makeutta voi kuitenkin säädellä vähentämällä reseptissä olevaa sokerin määrää.

Tämä resepti on yksi blogini suosituimmista resepteistä, se kertonee siitä, että teissä lukijoissa on paljon suklaan ystäviä!

Fazerina kakku | suklaakakku | juustokakku | suklaajuustokakku

 

Fazerina kakku

Pohja 
1 pötkö (n. 180 g) Fazerina täytekeksejä
1 kpl Kismet Fazerina -suklaavohveli
70 g voita tai margariinia

Täyte 
2 dl kuohukermaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa
½ dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
125 g Fazer Tumma leivontasuklaata
1 ½ Kismet Fazerina -suklaavohvelia
4 liivatelehteä
½ dl appelsiinimehua

Koristelu 
½ Kismet Fazerina -suklaavohveli

Tee näin

Vuoraa halkaisijaltaan 20–25 cm:n irtopohjavuoka leivinpaperilla. Hienonna keksit sekä pohjaan tuleva Kismet Fazerina. Sulata rasva ja sekoita se keksimurun joukkoon. Painele seos vuoan pohjalle.

Valmista täyte

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Sulata suklaa vesihauteessa ja anna sen jäähtyä hieman.Vaahdota kerma pehmeäksi vaahdoksi ja lisää tuorejuusto kermavaahdon sekaan. Mausta vaniljasokerilla sekä sokerilla. Lisää sulatettu suklaa täytteen sekaan. Purista liivatelehdistä vesi pois ja liuota ne kiehuvan kuumaan appelsiinimehuun. Lisää mehuun liuotetut liivatteet täytteen sekaan ohuena norona koko ajan samalla sekoittaen. Leikkaa täytteeseen tulevat Kismet Fazerinat veitsellä karkeaksi rouheeksi ja lisää rouhe täytteeseen. Kaada täyte vuokaan ja peitä vuoka tuorekelmulla.

Anna hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Irrota kakku vuoasta, nosta tarjoilulautaselle ja koristele kakku murennetulla Kismet Fazerinalla. Ohje täältä.

Fazerina kakku | suklaakakku | juustokakku | suklaajuustokakku

 

Hamahelmi askartelu

hamahelmi

Innostun hamahelmi askartelusta aina säännöllisin väliajoin. Hamahelmet sopivat niin lapsille kuin aikuisillekkin. Itse olen käyttänyt hamahelmiä töissäni kehitysvammaisten parissa, sillä ne ovat mainiota hienomotoriikan harjoittelua! Hamahelmistä voi halutessaan tehdä vaikka mitä upeita teoksia, itse olen mieltynyt näihin pikseliajan hahmoihin.

Olen koonnut Hamahelmi ideoita Pinterest taululleni, kannattaa käydä inspiroitumassa!

 

 

 

hamahelmi

hamahelmi

Lapset keksivät hamahelmillä vaikka mitä omia designeja, ja välillä vähän muutakin hupaa.

hamahelmihamahelmi

 

Minulla näiden mallien tekemiseen käytössä läpinäkyvä alusta jonka alle olen kiinnittänyt teipillä mallin. Malleja voi tehdä itse tai sitten käyttää netistä jo löytyviä malleja apuna. Jos enemmän innostuu hamahelmistä niin kannattaa ehdottomasti ostaa helmet niin että ne on pakattu väreittäin. Siinä säästää huomattavan paljon aikaa, vaivaa ja hermoja.

hamahelmihamahelmi

Olen tilannut hamahelmiä täältä, mutta hamahelmiä voi ostaa esimerkiksi lelukaupoista, Prismoista ja citymarketeista. Jos haluaa lähteä kokeilemaan tälläisiä kuvioita, niin ensimmäisenä tarvitsee isomman alustan kuin mitä niissä lapsille suunnatuissa pakkauksissa on mukana.

Kun haluttu kuvio on valmis niin se silitetään varovasti leivinpaperin läpi. Tässä kannattaa olla painamatta, sain nimittäin myös yhden alustan piikit suhteellisen lyhyeksi silityksen aikana.
Kuvion annetaan jäähtyä hetki ja sen jälkeen sen voi irroittaa alustasta ja silittää toiselta puolelta. Etenkin jos halutaan tehdä avaimenperiä ja muita koruja niin kuviot kannattaa silittää kummaltakin puolelta.

Kun malli on valmis se viimeistellään liimaamalla toiselle puolelle rintaneula tai vaihtoehtoisesti siihen voidaan varovasti porata reika lenkin kiinnittämistä varten.

Tätä ei kannata kokeilla.

 

 

 

 

 

Bloggaus, ei miten vaan miksi?

Olin viime viikolla kertomassa bloggauksesta opiskelijoille ja se jos mikä on laittanut omat rattaat pyörimään. Jouduin tarkastelemaan omaa blogiani uudessa valossa ja miettimään jälleen kerran blogin tavoitteita, omaa intohimoa ja sitä, mitä oikeastaan haluaisin.
Kolmituntisen blogityöpajan aikana opiskelijat miettivät omia vahvuuksiaan, kiinnostuksen kohteitaan ja tavoitteita blogille. Mietimme yhdessä sitä, kuka blogia lukee ja miten blogia voi hyödyntää ammatillisesti. Laitoin opiskelijat töihin, tekemään listoja, kirjoittamaan itsestään ja kartoittamaan omia mielenkiinnon kohteitaan. Koska bloggaamisessa tärkeintä ei ole miten vaan miksi, joutuu jokainen vastaamaan siihen kysymykseen itse, omista lähtökohdistaan.
Minun blogini eivät koskaan ole saavuttaneet mainetta ja mammonaa suuremmassa mittakaavassa, mutta erityisesti edellinen askartelublogini toimi ammatillisena apuvälineenä monessa yhteydessä. Käytin sitä portfolion tapaan hakiessani töitä, mainostaessani kursseja ja etsiessäni yhteistyökumppaneita. Blogiin on ollut helppo viitata, se on ajantaisainen, monipuolinen ja persoonallinen. Blogi on auttanut monien mahdollisuuksien aukeamisessa.
Kerroin opiskelijoille asioista joita itse koen saavuttaneeni blogini kautta. Kerroin mitä se toisaalta vaatii. Kerroin, että nykyinen laidasta laitaan hyppivä blogi ei tavoitteellisuuden kannalta ole helppo. Yhteen selkeään aihepiiriin keskittynyt blogi on helpompi hyödyntää. Toisaalta kapeaan aihealueseen keskittynyt blogi vaatii todellista intohimoa. Vuodesta toiseen.
Työpajaa suunnitellessani kävin läpi blogini sisältöä, nykyisiä aihealueita ja ideoita siitä mihin suuntaan haluaisin blogiani viedä. Blogihan on etsinyt suuntaansa pian puoli vuotta asioiden saamatta sen kummempaa selkeyttä. On ehkä aika alkaa elää niin kuin opettaa. Miettiä miten kartoittaisin omat mielenkiinnon kohteeni niin, että ne muodostaisivat järkevän kokonaisuuden. Tai ehkä pitäisi aloittaa siitä peruskysymyksestä, minkä opiskelijoiltakin kysyin. Miksi bloggaat?

Meidän perheen vakioresepti: Sienirisotto

Sienirisottoa meillä syödään säännöllisesti, syksyllä useammin sieni kauden ollessa parhaimmillaan, mutta kuivatuista sienistä tehty sienirisotto maistuu läpi vuoden. Risotto on kaikissa television ruokaohjelmissa aina kiistelty ruokalaji, jossa on vaikea onnistua. En tiedä mitä Hansu sanoisi meidän perheen risotosta, mutta sen tiedän, että maussa päihitämme monen keskiverto ravintolan risoton.
Risoton aineet ovat simppelit ja ne löytyvät usein silloinkin kun kaapissa ei ole oikein mitään. Valkoviiniä, kuivattuja sieniä, kermaa, risittoriisiä, sipulia, kanalientä ja voita. Parhaaseen tulokseen pääset kun keittelet liemenkin itse, vähintään kannattaa lämmittää liemi ennen sen lisäämistä risottoon.

Sienirisotto

3 dl riisiä
3 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
2 kpl valkosipulinkynsiä
5 dl kanalientä
1,5 dl valkoviiniä
1 dl kermaa
1dl parmesaanijuustoa
2 rkl voita
200 g sieniä
tuoretta timjamia
suolaa ja mustapippuria

Jos käytät kuivattuja sieniä, laita ne ensin likoamaan veteen niin, että kaikki sienet peittyvät. Kuullota silputtua sipulia ja riisiä hetki. Lisää joukkoon viini. Lisää nestettä erissä koko ajan hämmentäen. Sekoita joukkoon sienet nesteineen. Kun riisi alkaa olla kypsää, lisää joukkoon kerma, parmesan ja voi. Mausta lopuksi suolalla, pippurilla ja tinjamilla. Ohje on otettu aikanaan Risotto purkin kyljestä ja se elää meillä vähän sen mukaan mitä kaapista löytyy ja miltä risotto näppituntumalta vaikuttaa.

Oletteko te risoton ystäviä? Mikä on mielestänne paras risotto resepti?