Kevätbrunssi kokoaa perheen yhteiseen pöytään

Kaupallisessa yhteistyössä Suomen blogimedia ja Hellmann’s

Kevätbrunssi

Kevätbrunssi tai brunssit ylipäätään, ovat meidän perheessä nykyisin se juttu. Teinit ehtivät harvoin aamupalalle, mutta brunssipöytä kerää koko jengin yhteisen aterian äärelle. Brunssi sopii mielestäni moniin kevään juhliin, niin pääsiäiseen, vappuun kuin äitienpäiväänkin.

Koska olemme mieheni kanssa yrittäjiä, vietämme osan juhlapyhistä töissä. Niin kuin tämänkin pääsiäisen. Osa perhekodin asukkaista oli lomilla, mutta osa asukkaista vietti pääsiäistä kotona. Asukkaiden lisäksi meillä oli kylässä lasten ystäviä, joten brunssilla oli kerrankin iso joukko väkeä koolla.

Olen tehnyt töitä kehitysvammaisten perhekodissa kohta kaksikymmentä vuotta. Sinä aikana käsitykseni perheestä on laajentunut. Ei haittaa, ovatko itselle tai muille perheenjäsenille läheiset ihmiset sukua, perhettä he voivat joka tapauksessa olla. Tänä aikana olen myös ymmärtänyt, että perhe tekee juhlan. Ei siihen oikeastaan kummoisia tarjoilujakaan vaadita, että oikeiden ihmisten kanssa saa juhlan tunnun.

Perheen ja ystävien lisäksi meille tärkeää on ruuan eettisyys. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan selvittämään ruuan alkuperää ja tuotannon eettisyyttä. Mikään helppo hommahan se ei ole, mutta koen tärkeäksi yrittää. Olinkin tosi ilahtunut tästä Hellmann’sin kamppanjasta, jossa erityisesti oli tärkeää nostaa esille ruuan eettisyyttä.

Hellmann’s käyttää Suomessa ainoastaan vapaan kanan kananmunia. Tämä tarkoittaa sitä, että kanat saavat liikkua vapaasti ulkona kasvillisuuden peittämillä mailla sekä sisätiloissa. Lisäksi yritys pyrkii jatkuvasti löytämään uusia tapoja minimoida ympäristövaikutuksia.

Suomessa Hellmann’s on sitoutunut hankkimaan käyttämänsä kasviöljyt kestävän kehityksen viljelyperiaatteita noudattavista lähteistä. Viljelijöiden tiloilla sitouduttu viljelemään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja vastuullisesti, maaperää säilyttäen ja suojellen.

Hellmann’s uskoo, että hyvä maku syntyy hyvistä raaka-aineista, mikä edellyttää sekä vastuullista viljelyä että asianmukaista eläinten kohtelua. Ja tästä mun täytyy kyllä olla ehdottoman samaa mieltä.

Meidän kevätbrunssi oli rento, mutta sitäkin herkullisempi. Katoimme pöytään paria erilaista salaattia, shakshoukaa, valkosipulissa paistettua parsaa, itse savustettua kirjolohta, savusilakkatahnaa, croisantteja, valkohomejuustoa ja brändyomenahilloa, pashaa ja itse tehtyä simaa.

Pidän siitä, että samassa pöydässä yhdistellään kaupasta valmiina ostettavia elementtejä ja itse tehtyjä herkkuja. Osan ruuista voi tehdä hyvissä ajoin edellisenä päivänä ja osan sitten tarjoilupäivänä. Perunasalaatti on itse asiassa sellainen herkku, että teemme sitä usein ylijääneistä keitetyistä perunoista. Kun niihin lisää majoneesia, dijon sinappia, suolakurkkua ja sipulia, niin seuraavana päivänä käsillä on mitä parahin pottusalaatti.

Tämä sama menu toimisi hyvin myös vappuna, jos pashan tilalle vaihtaa esimerkiksi munkit!

Kevätbrunssi

Perinteinen pasha

Perinteinen pasha on pääsiäisen herkku. Pasha on täyteläinen jälkiruoka, joka kannattaa valmistaa vähintään vuorokausi ennen sen nauttimista. Tämä ohje jättää pashan mukavan kuohkeaksi, mutta vaatii valmistusvaiheessa vähän vatkaamista.

Pashaan on olemassa erilaisia ohjeita, yhteistä kaikille on, ettei kermassa ja voissa nuukailla. Törmäsimpä myös ohjeeseen, jossa kerman sijaan oli käytetty smetanaa.

Pasha maustetaan yleensä sitruunalla, jonka lisäksi taikinaan voi laittaa korintteja, karamellisoituja appelsiinkuoria ja kuka tietää mitä muuta. Itse tykkään laittaa pashaab rusinoita ja mantelirouhetta. Taikinan maustoin veriappelsiinilla, koska kotona niitä sattui olemaan. Voit hyvin maustaa pashan ihan tavallisella appelsiininmehulla.

Pasha on sen verran tymäkkää herkkua, ettei pääsiäispöytään muita herkkuja oikeastaan kaipaa. Jos kuitenkin tuntuu, että jotain pientä suklaista tekisi mieli, niin kannattaa tsekata mämmimutakakun ohje.

Perinteinen pasha

Perinteinen pasha

Ainekset:

  • 150 g voita
  • 2 dl sokeria
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 4 kpl keltuaista
  • 750 g maitorahkaa
  • 2 dl kuohukermaa
  • 4 kpl valkuaista
  • 1 dl rusinoita
  • 1 dl mantelirouhetta
  • 1 tl appelsiininkuoriraastetta (luomu)
  • 1 tl sitruunankuoriraastetta (luomu)
  • 3 rkl veriappelsiinimehua
  • 3 rkl sitruunamehua

Tee näin:

  1. Kastele puhdas sideharso ja vuoraa sillä siivilä.
  2. Vatkaa pehmeä voi ja sokerit vaaleaksi vaahdoksi. Lisää keltuaiset yksitellen edelleen vatkaten. Sekoita joukkoon rahka.
  3. Vaahdota kerma erikseen. Pese ja kuivaa vatkaimet, ja vaahdota myös valkuaiset. Sekoita vaahdot rahkaseoksen joukkoon varovasti nostellen. Lisää rusinat ja mantelirouhe.
  4. Mausta pashan massa appelsiinin- ja sitruunankuoriraasteella sekä mehulla.
  5. Täytä sideharsolla vuorattu muotti rahkaseoksella.
  6. Nosta kankaan reunat ylös ja nosta päälle paino. Nosta pasha reunalliseen astiaan ja anna sen valua jääkaapissa vuorokauden ajan.
  7. Irrota pasha muotista vadille ja koristele se appelsiini viipaleilla. 
  8. Tarjoa pasha pääsiäisaterian jälkiruokana.

Oma kanala! Oma kanala?

Kiinnostaako omien kanojen hankinta?

Katso uusin omavaraisuusvlogi, jonka aiheena on oman kanalan perustaminen.

Tässä vielä vinkkejä ja linkkejä omista kanoista haaveilevalle:

Ruokaviraston sivuilta löytyy hyvä muistilista harrastekanojen pitäjälle. Samat säännöt koskevat kaikkia, kanojen lukumäärästä riippumatta.

Siipikarjaliiton opas Kesäkanalan perustaminen, on myös hyvä aloituspakkaus omista kanoista haaveilevalle.

Kanoja saa ostaa esimerkiksi muilta kasvattajilta. Suomalaisia maatiaiskanoja saa esimerkiksi säilyttäjiltä. Facebookissa on erilaisia kanaihmisten ryhmiä, joista esimerkiksi Kanat & Kukot Myydään ja ostetaan on aktiivinen. Moni kanalaa perustava haaveilee tipuista, mutta itse suosittelen aikuisten kanojen hankintaa ensikanoiksi. Kanoja tulisi aina hankkia kerrallaan vähintään kolme, sillä kana on laumaeläin.

Munia ei saa myydä, eikä antaa muille, ellet ole ilmoittautunut alkutuottajaksi ja testannut munia salmonellan varalta.

Ennen kuin hankkii kanoja rivitalon pihaan, kannattaa tarkistaa oman kunnan kanta asiaan. Myös naapureita kannattaa kuulla ja pyytää heiltä kirjallinen suostumus kanojen hankintaan.

Jäitkö miettimään oman kanalan perustamista? Kysy ihmeessä, jos jokin mietityttää!

Kokemuksia omista kanoista

Katso muiden omavaraisuus bloggajien postaukset kanoista:

  1. Caramellia (hämeenkannan maatiaiskanat)
  2. Maalaiskaupungin piha
  3. Riippumattomammaksi (tyrnävänkannan maatiaiset)
  4. Sorakukka
  5. Palokankaan pientila
  6. Rakkautta ja maan antimia
  7. Harmaa torppa

Pääsiäiskranssi luonnon materiaaleista

Pääsiäsikranssi syntyy omasta pihasta löytyvistä tarvikkeista ja kasvivärjätyistä kananmunista. Rento, luonnollinen tyyli syntyy kun jätät oksia hapsottamaan etkä stressaa liikaa. Kranssien tekeminen on hauskaa!

Pääsiäsikranssi

Rakastan kransseja. Tykkään, että joka juhlaan ja vuodenaikaan pitäisi olla oma kranssi. Jotka sitten rehellisyyden nimissä killuvat seinällä kunnes saadaan seuraava aikaiseksi. Toisaalta yhden kaapin päällä majailee koivukranssi ilman mitään sesongin mukaista koristetta, koska se on minusta jo sellaisenaan kaunis.

Pääsiäiskranssi

Kranssin aihio on tehty koivunoksista. Muistathan, että oksat eivät kuulu jokamiehen oikeuden piiriin. Voit kerätä niitä omilta mailtasi tai kysyä luvan maanomistajalta.

Tein ympyrän muodon ensin pelkistä oksista, mutta pyörittelin ympärille myös ohutta rautalankaa, jotta sain tukevamman kranssipohjan. Kananmunien alle pyörittelin pesän samaisista oksista ja kiinnitin sen ja pehmukkeeksi tulevat sammaleet rautalangalla kiinni kranssiin. Pääsiäisen kunniaksi liitin kranssiin muutamia oksia pajua ja liimasin pesään aikaisempina vuosina koristeltuja munia. Munat olivat jo parhaat päivänsä nähneitä, joten mielestäni ne sopivat mainiosti tähän käyttöön.

Kranssien tekeminen ei ole vaikeaa. Haastavinta on saada täydellinen ympyränmuoto, eikä sekään ole niin haastavaa, jos ei vain välitä. Kranssia saa kuitenkin muotoiltua venyttelemällä ympyrää varovasti eri suuntiin. Itselleni sopii tälläinen vähän räjähtänyt tyyli.

Pääsiäsikranssi

Savusilakkatahna

Kaupallisessa yhteistyössä Suomen blogimedia ja Hellmann’s

Savusilakkatahna

Savusilakkatahna on hyvää. Siis ihan oikeasti älyttömän hyvää. Siinä maistuu herkullinen savukala, raikas omena ja häivähdys piparjuurta. Parasta on, että savusilakkatahna on erinomaisen makunsa lisäksi myös edullista, ekologista ja eettistä. Melko täydellinen safka siis.

Omassa lapsuudessani silakkaa syötiin säännöllisesti. Näitä nimenomaisia savusilakoita syötiin leivän päällä, uunissa tehtiin silakkalaatikkoa ja erityisesti kesäisin syötiin keitettyjen perunoiden kanssa erilaisia maustettuja silakoita. Sitten silakka jäi ja elintason nousun myötä kalaksi vaihtui useimmiten lohi. Silakka tuntui mälsän arkiselta ja vähän ankealta loheen verrattuna.

Silakan kulutus on muissakin perheissä laskenut, sillä vuosituhannen vaihteessa silakkaa on Suomessa syöty 1,2kg henkeä kohden, kun nykyisin sitä syödään 300g per nuppi. Tähän vaikuttanee se, että Itämerestä, etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta, pyydetyn suurikokoisen silakan syöntiä on jouduttu rajoittamaan terveydelle haitallisten dioksiinien ja PCB-yhdisteiden vuoksi. Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat kuitenkin pienentyneet alle puoleen 2000-luvulla. Nykyisin sekä dioksiinien että PCB-yhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet ovat selvästi EU:n asettamia enimmäispitoisuuksia pienemmät. -Lähde WWF kalaopas

Silakkaa kannattaisi kuitenkin popsia entistä enemmän, sillä se on kalastettu pääosin Selkämereltä, jossa silakkakanta on tällä hetkellä vahva ja kalastus on kestävällä tasolla. Toisin kuin esimerkiksi lohella.

Savusilakkatahna

Silakan päätyminen osaksi ruokavaliotamme on osittain uudenlaisen ekologisen ja eettisen ajattelun tulosta. Perheessämme mietitään entistä enemmän omien valintojemme vaikutusta ympäröivään maailmaan. Ja vaikka yksi perhe ei maailmaa pelasta, on silti tärkeää tehdä pieniä asioita yhteisen hyvän eteen. Eikä vastuullisuus tarkoita ruuan maukkaudesta luopumista. Ei lähimainkaan. Tämä savusilakkatahna on ansainnut paikkansa kevään juhlapöydissä! Me nautimme savusilakkatahnaa keittettyjen kanamunien ja perunoiden kanssa, mutta yhtä hyvin voit tehdä tahnasta valmiita pieniä suupaloja, esimerkiksi juuri saaristolaisleivän päälle.

Hellmann´s yhteistyössä haluttiin kiinnittää huomiota eettisiin valintoihin ja kestävään kehitykseen. Hellmann’s Real majoneesissa käytetyt munat ovat vapaan kanan munia, mikä tarkoittaa sitä, että kanat saavat liikkua vapaasti ulkona kasvillisuuden peittämillä mailla sekä sisätiloissa. Yrityksen tavoitteena on käyttää tuotteissa vain 100 % kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti valmistettuja kasviöljyjä ja 100 % vapaiden kanojen munia vuoteen 2020 mennessä. Lue lisää täältä.

Savusilakkatahna

Savusilakkatahna

Tarvikkeet:

  • 250 g lämminsavusilakkaa
  • 1 dl Hellmann’s majoneesia
  • 150g piparjuuri tuorejuustoa
  • 1 omena
  • 1/2 punasipuli
  • ripaus mustapippuria
  • saaristolaisleipää tai lakulimppua
  • kananmunia
  • perunaa
  • tuoretta timjamia

Tee näin:

  1. Poista silakoista ruodot ja leikkaa suupaloiksi. Keitä kanamunat ja jäähdytä.
  2. Sekoita silakoiden joukkoon majoneesi ja piparjuurituorejuusto
  3. Hienonna punasipuli ja pilko kuorittu omena pieniksi kuutioiksi majoneesin joukkoon ja sekoita.
  4. Koristele tuoreella timjamilla
  5. Tarjoile savukalatahna keitettyjen kanamunien, perunoiden ja saaristolaisleivän kera.
Savusilakkatahna