Author: minna

Salaatti paahdetuista kikherneistä

Täällä ollaan lomalla. Ihan oikeasti lomalla. Olen nimittäin partioleirillä tämän viikon. Aikuisten kesken. Ilman teknologiaa. Olen ajastanut tänne blogiin muutamia juttuja ja toivon, että tekniikka ei petä. Pääsen sitten ensi viikolla kertomaan millaisia vierotusoireita syntyi kun tälläinen some addikti on viikon ilman älypuhelinta ja tietokonetta. Varmasti ainakin niiltä osin levännyt.
Tämä yksinkertainen, mutta sitäkin herkullisempi salaatti syntyi meillä grilliruuan lisukkeeksi.  Ulkonäöltään salaatti ei ehkä vakuuta, mutta hyvää se oli!

 

Kikherne minttu fetasalaatti

2 tölkkiä syöntivalmiita kikherneitä
2 valosipulin kynttä
3 rkl oliiviöljyä
reilu nippu minttua
Fetajuustoa
puolikkaan sitruunan mehu
Suolaa, pippuria, paprikamaustetta
Huuhtele kikherneet juoksevassa vedessä ja kaada laakeaan uunivuokaan. Sekoita keskenään oliiviöljy, hienonnettu valkosipuli ja mausteet. Sekoita mausteöljy kikherneisiin. Paahda herneitä 190 asteessa noin 15 minuuttia. Kun kikherneet alkavat rapeutua, ota ne pois uunista. Lusikoi kikherneet tarjoilukulhoon, tarvittaessa voit käyttää apuna reikäkauhaa. Anna kikherneiden levätä hetki.
Pese ja silppua minttu. Murenna fetajuusto. Sekoita ne kikherneiden joukkoon. Purista päälle sitruuna mehu. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.

Ihanat Pionit!

Pioni on yksi suosikki kasveistani. Se on näyttävä, upean värinen, helppo ja oman tilansa ottava. Pioni saattaa istuttamisen jälkeen juroa useammankin vuoden, mutta kun se viihtyy, niin se on vertaansa vailla. Ja kun se kasvaa, niin sen ympäriltä ei paljoa tarvitse rikkaruohoja kitkeä.
Minulla on useita eri lajikkeita, joista suurin osa on ostettu summan mutikassa ja istutettu ihan samanlaisella suunnittelemattomuudella. Sattuman kaupalla yksi kukka penkki on kuitenkin valikoitunut vaaleiden pioneiden kasvupaikaksi. Siellä kukki tämä alla oleva upea valkokeltainen pioni ja aivan alimmassa kuvassa oleva haalean vaaleanpunainen kerroksellinen pioni.
Viininpunaisia pioneita minulla on useammassa penkissä ja ne tekevät runsaasti kukkia. Vaaleanpunainen kerroksellinen pioni on taas tänä vuonna ensimmäistä kertaa tehnyt useamman kukan. Kukat ovat niin painavia, että ensimmäistä kertaa olen myös joutunut harkitsemaan kukkatukien hankkimista.

 

 

 

Oletko sinä pioneiden ystävä?

Basilika -hernesosekeitto

Juhannuksena minulla oli ilo istua valmiiseen pöytään. Vietimme keskikesän juhlaa kansainvälisissä merkeissä kun ystäviä ympäri maailmaa oli kokoontunut mökkeilemään suomeen. Tunnelmaan sopi hyvin, että kokki oli kotoisin Sudanista ja saimme maistella todella hyvää Afrikkalaista ruokaa Suomalaisella tvistillä. Tarjolla oli yhtenäpäivänä hernesosekeittoa. Ihastuin keiton makuun ja väriin siinä määrin, että kokeilin tehdä oman versioni kesäisestä keitosta. Note to self: Tähän sopisi jokin rapsakka elementti keiton päälle. Vaikka paahdetut kurpitsansiemenet!
Basilika -hernesosekeitto

Hernesosekeitto (6 annosta)

600g herneitä, tuoreita tai pakaste
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
9 dl kanalientä
1 ruukku tuoretta basilikaa
1 prk smetanaa (120 g)
1/2 dl valkoviiniä
ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria

Ohjeet Kuori ja hienonna sipulit. Anna kuullottua öljyssä kattilassa. Lisää joukkoon herneet ja kuuma kanaliemi. Keitä miedolla lämmöllä noin 4 minuuttia, kunnes herneet hieman pehmenevät mutta eivät menetä väriä. Lisää joukkoon basilikanlehdet, smetana ja valkoviini. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Mausta suolalla ja pippurilla. Kuumenna keitto ja tarjoile heti.

Venekuumetta

Meille on iskenyt venekuume. Täysin järjenvastainen venekuume. Meillä ei koskaan ole ollut venettä, eikä me olla kovin paljoa elämässämme edes veneilty, mutta nyt se kuume on silti iskenyt. Mieheen, lapsiin ja minuun. Haaveilemme omasta paatista.

Tänä kesänä olemme päässet nauttimaan vesillä liikkumisesta ensin kanooteilla Liesjärvellä ja vähän aika sitten ystäviemme kalastusveneellä Helsingin edustalla. On oikeasti aika ihmeellistä kuinka lähellä keskustaa on täysin luonnontilassa olevia pieniä saaria, suomen luontoa parhaimmillaan. Ja miten kaunista! Ja miten erilaista meille, jotka olemme aina nähneet meren vain rannalta käsin. Veneily on avannut kokonaan uuden näkökulman luonnossa liikkumiseen.

Voi olla, että venekuumeemme jää vain kuumeen tasolle, kuka tietää. On tärkeää, että ihmisellä on haaveita. Parasta se on silloin kun haaveen voi jakaa oman perheensä kanssa!

Pihaan tuli palju

Me ollaan jo muutama vuosi haaveiltu paljusta. Ehkä enemmän sellaisena uima-allas tyyppisenä ratkaisuna lapsille ennemmin kuin aikuisten poreilu altaana. Meillä on ollut sellaisia suht isoja uima-altaita, mutta ongelma on ollut siinä, että porakaivosta otettu vesi on kylmää kunnes se on likaista.
Ihan vielä en tiedä, miten hyvin vesi pysyy paljussa puhtaana, mutta ainakin veden saa muutamassa tunnissa lämpimäksi. Meillä on uimaranta noin neljän kilometrin päässä, mutta pienimpiä sinne ei vielä uskalla keskenään laittaa. Kesä on pitkä ja lasten lomat pitkääkin pidemmät.

 

Ainakin alkuinnostus on ollut valtava. Lapset ovat lilluneet paljussa tuntikausia, käytännössä he ovat nousseet vedestä syömään. Ja näillä keleillä, mikäpä sen mukavempaa kuin oma pieni lämmitetty palju! Ja mielestäni koko piha muuttui kuin minikylpyläksi veden myötä. Etenkin nyt kun upean näköinen ja tuoksuinen jasmike kukkii aivan paljun vieressä samaan aikaan kun toisella puolella kasvava tyrni tuo ihan erilaista tunnelmaa allasnäkymään.

 

Meillä paljun vesi tulee porakaivosta ja alkuun mietimme miten täyttäminen onnistuu. Vetääkö se koko kaivon tyhjäksi ja niin pois päin. Pelko oli turha, sillä vaikka paljun täyttäminen vei lähes kolme tuntia, ei sillä ollut vaikutusta veden laatuun tai muuhun käyttöön. Vaikka taisimme kyllä välttää saman aikaisesti pesukoneiden käyttöä ihan varmuuden varalta.

Suosittelen lämpimästi ylläolevaa yritystä. He toimittavat paljuja koko suomeen. Palvelu oli ystävällistä ja tuotteen hinta kilpailukykyinen. Tämä ei ole maksettumainos vaan ajattelin, että on kiva mainostaa kotimaista yksinyrittäjää!

Onko teillä kokemuksia paljusta? Tuleeko pitkällä juoksulla käytettyä? Oletteko olleet paljuihinne tyytyväisiä?

Skräppäys Korteniemi

Olen harrastanut askartelua yli kymmenen vuotta säännöllisesti. Aloitin tekemällä kortteja ja siirryin pikkuhiljaa enemmän ja enemmän skräppäyksen pariin. Nykyisin askartelen vähemmän, mutta kuitenkin säännöllisesti. Oikeastaan se menee kausittain. Välillä teen joka päivä jotakin, toisinaan taas minulla on kuukausia, jolloin en juuri tartu askarteluvälineisiin. Kysymys lienee myös vuoden ajan vaihteluista. Talvella tulee enemmän puuhailtua sisällä, kesällä taas askarreltua pihajuttuja.
Niinpä mun on nyt pakko myöntää, että tekniikkatorstai saa jäädä tauolle ja palata kotvan kuluttua hieman inspiroituneempana takaisin!

Tähän työhön minua inspiroi Kortenimen perinnetilalla ottamani kuva. Olin alunperin ajatellut kirjoittaa suoraan kuvaan, mutta idea vaihtui prosessin edetessä. Tässä erittäin yksinkertaisessa sivussa olen käyttänyt hopeanväristä akryylimustetta piirtelyyn ja roiskeiden tekemiseen.

Mukavaa päivää sinulle!