Lomalta paluu shokkia vai ei?

Palasin juuri syyslomalta. Oli ihanaa ottaa pieni aikalisä kiireiseltä tuntuneeseen syksyyn. Tehdä patikkaretki Torronsuolle, toteuttaa lasten toive retkestä Funparkkiin, olla mökillä ja lukea kirjaa.
Syödä hernekeittoa kertakäyttöastioista. Ja kaupan omenamunkkia. Lämmittää saunaa ja ihailla tähtitaivasta. Sellaista se oli lomalla. 
Nyt arkeen paluu pyykkeineen, töineen ja harrastusrumbineen tuntuu entistä voimaa vievemmältä. Miten saisi loman leppoisan sykkeen tuotua myös arkeen? Oliko virhe haalia kaikille lapsille ja itselle harrastuksia? Olisiko parempi vaalia kiireetöntä aikaa, ilman kuljettamista, osallistumista ja kansalaisvaikuttamista? Olisiko elämä antoisampaa kun ei olisi niin paljoa itsensä kehittämistä ja harrastus hauskaa?
Vai onko tää vaan lomalta paluu shokki? Vai olenko vaan saanut laajennettua mun näköalaa?
Olisiko syytä tarkastella aikataulua uusin silmin ja karsia sieltä epäoleellinen? Miten tehdä se, kun on jo sitoutunut tiettyihin rooleihin ja vastuisiin? Saako harrastuksien suhteen tehdä ohareita? Vai onko harrastamisesta saatava hyvä kuitenkin suurempi kuin niihin menevä aika ja stressi? Ja miten ihmeessä sen määrittelee? Onko ylipäätään hyvä, että harrastustoiminta tuo elämään stressiä? Ja jos on niin missä määrin? Kannattaako harrastuksen antaa viedä yöunet?
Voiko itsensä irtisanoa harrastuksen luottamustoimesta? Vai onko ihmisen velvollisuus yrittää ratkaista eteen tulevat ongelmat? Vai voiko sitä vaan lähteä kuin koira veräjästä ja jättää vatvomisen muille?
Tässä päälimmäiset kysymykset tällä erää.

Miten sinun syyslomasi sujui?

Tule mukaan Diy joulukalenteriin

Joulu on kohta täällä! Ainakin askartelijasta tuntuu, että jouluvalmistelut on jo aloitettu. Erityisesti siksi, että tänä vuonna haluan järjestää blogissani Joulukalenterin, joka tarjoaa jouluisia ideoita jokaiselle päivälle. Rakastan joulufiiliselyä, ihan kaikkea siinä. Jouluista puuhastelua, tuoksuja, makuja ja valmisteluun liittyvää odotusta.

Kalenteriin olen suunnitellut jouluisia askarteluita, paketointi vinkkejä, DIY -lahjoja, ideoita kattaukseen, ruokalahjoja, leivonta vinkkejä. Mitä ikinä jouluun kuuluukaan!

Kysymys kuuluunkin. Haluaisitko sinä olla mukana? Mikä on sun paras joulureseptisi? Onko sulla ehkä paras idea joulukortteihin? Rakastatko järjestää pikkujoulut? Tai tiedätkö hyviä vinkkejä opettajien lahjoihin?

Kerro kommenteissa mistä sinä haluaisit kirjoittaa blogiini, mikä jouluinen idea olisi sinusta jakamisen arvoinen? Jätä mukaan spostisi, otan yhteyttä!

Niin jaj os joku miettii miksi jo nyt, niin siksi, että mitä enemmän ihmisiä mukana, sitä enemmän aikaa kannattaa varata  suunnitteluun.

Ihana Suppilovahverohilloke

Suppilovahverohilloke on ihanan mausteinen lisäke.
Nyt sieniajan ollessa kukkeimmillaan, syödään meidän perheessä sieniä jos jonkinlaisessa muodossa. Osan sienistä pyrin säilömään talvenvaralle ja yksi tapa säilöä sieniä on tehdä niistä hillokkeita. Tosin, en ole koskaan päässyt toden teolla kokeilemaan kuinka pitkään hillokkeet kestävät, sillä olemme aina syöneet ne ennen kuin varsinaisesti on päästy katselemaan säilyvyys aikoja.
Suppilovahverohillokeen ohje on joskus aikanaan Hesarista mukaan tarttunut ja hyväksi havaittu kasvisherkku. Se sopii erinomaisesti juustolautaselle tai syksyiseen alkupala annokseen. Toimii hyvin myös ruokalahjana. Minä sujautin tähän hillokkeeseen mukaan myös muutaman kantarellin.

Suppilovahverohilloke

1/2 l tuoreita suppilovahveroita
1 1/2 dl kuivattuja aprikooseja
1/2 punasipuli
1 rkl voita
1/2 dl valkoviinietikkaa
1/2 dl vettä
1 1/3 dl sokeria
1 rkl tuoretta timjamia
1 laakerinlehti
ripaus suolaa

1. Liota kuivattuja aprikooseja yön yli vedessä.
2. Kuutioi liotetut aprikoosit ja hienonna timjami. Pilko punasipuli pieneksi.
3. Kuullota sipuli voissa. Lisää etikka ja sekoita.
4. Lisää pannulle vesi, aprikoosit, mausteet ja yrtit. Hauduta miedolla lämmöllä noin 15 minuttia.
5. Puhdista ja paista suppilovahverot ja lisää hillokkeeseen. Jatka hauduttamista vielä 5 minuuttia.
6. Purkita ja säilytä viileässä.
7. Nauti esimerkiksi juustojen pähkinöiden kanssa.

Oletko sinä innostunut säilömään?

Askartele hauska kurpitsa

Innostuimme työpajalla askartelemaan syksyisiä kurpitsoita näin syksyn kunniaksi. Tekniikaltaan nämä ovat tosi helppoja, sillä meillä on käytössä Sizzix leikkuri, jonka avulla lähes kuka tahansa pystyy leikkaamaan iri haasteellisiakin kuvioita. Työssäni kehitysvammaisten parissa leikkuri on ahkerassa käytössä, sillä sen avulla pystymme kiertämään toisinaan aika haasteellisen saksilla leikkaamisen. Leikkuri on myös tosi turvallinen, sen avulla on lähes mahdotonta teloa itseään.
Periaatteessa nämä pikkuiset kurpitsat onnistuvat myös ilman leikkuria, sen kuin taittelet paperista haitareita, jotka sitten liimaat yhteen rinkulaksi ja taitat kiekoksi. Yhteen kurpitsaan tarvitset kuusi rosettia.

Rosettien reunat voi ennen yhteen liimaamista tummentaa kevyesti musteella, jos haluaa niihin kuluneemman vintage lppkin. Olen myös lisännyt kurpitsoiden pintaan oranssin ruskeaa kimalleliimaa elävyyttä tuomaan.

Lehdet on leikattu Sizzixillä ja liimattu keppien kanssa keskelle kurpitsaa ylimmäisen rosetin keskellä olevaan reikään. Alhaalla vasemmalla näkyy kurpitsa, jossa kimalleliima on vielä märkää. Nyt kuvia katsellessa huomaan, että unohdin tehdä muihin kurpitsoihin pellava langasta rusetit, niin kuin alkuperäinen ajatus oli. Ehkäpä käyn vielä lisäämässä ne, ennen kuin kurpitsat pääsevät kattauksen koristeeksi.

Mukavia askartelu hetkiä sinulle!

Video: työhuoneella

Innostuin tekemään pienen esittelyvideon työhuoneestani.  Lyhyestä virsi kaunis, joten ei muuta kuin tervetuloa virtuaalikierrokselle!

Työhuoneella työskentelee lisäkseni kahdesta kolmeen kehitysvammaista henkilöä, joten aivan yksityiskäytössä työhuoneeni ei ole.

Millainen askartelutila sinulla on?

Pidetään jätskibileet!

Pidetään jätskibileet
Kun minulta kysyttiin olisiko meidän perheellämme mitään sopivia juhlia tulossa, johon uusi  Synttäri trio sopisi, olin heti että Kyllä! Minusta pienten juhlien järjestäminen on arjen suola. Ei tarvita kummoista tekosyytä meidän perheessä, niin kekkerit järjestetään aivan varmasti. Välillä kutsutaan vieraita ja välillä juhlitaan ihan oman perheen kesken. Tykkään valmistella juhlia sekä tarjoiluiden, että muun rekvisiitan suhteen. Olen kokemuksen kautta oppinut, että jos haluaa laittaa paljon aikaa ja vaivaa koristeluun, kannattaa tarjoiluissa mennä helpomman kautta. Jäätelö on siitä hyvä valinta, että yleensä siitä pitävät kaikki, se on helppoa laittaa esille ja silti tarjoiluista saa näyttävän näköistä!
Nämä jätskibileet rakennettiin uuden laktoosittoman Pingviini synttäritrion ympärille. Kaikki varmaan muistavat lapsuudestaan suklaa-, mansikka- ja vanilijakermajäätelön yhdistävän Herkkutrio jäätelön? Pingviini jäätelö täyttää tänä vuonna 80 vuotta ja sen kunniaksi Synttäritrio on saanut uudet, täysin laktoosittomat raidat mansikka-, banaani- ja päärynäkermajäätelöstä. Uutuusjäätelön maut ja värit tulevat luonnosta. Pingviinijäätelön valmistaa Suomen Nestle Turengin jäätelötehtaalla.
Pidetään jätskibileet

Jätskibuffan idea piilee siinä, että jokainen saa koota itse oman jäätelöannoksensa. Mikä voisi olla hienompaa kuin kehittää oma jätskiannos?

Jätskibaariin sopii hyvin esimerkiksi

  • Daim
  • Kismet
  • Domino tai Oreo muru
  • Ranskanpastillit
  • Strösselit
  • Paahdetut mantelit
  • Mansikkahillo
  • Hedelmät ja marjat
  • Suklaakastike
Hienonsin kaiken muun aika pieneksi muruksi, paitsi ranskanpastillit, strösselit ja hedelmät ja marjat, jotka tarjoiltiin kokonaisena. Jos mukana olisi ollut pienempiä lapsia, olisin ehkä pilkkonut myös hedelmät. Kaikki lisukkeet oli buffassa pienissä purkeissa, joista niitä saattoi helposti lisätä omaan annokseensa. Ja täytyy sanoa, että aika huikeita annoksia juhlissa nähtiinkin. Näissä kekkereissä “vähemmän on enemmän” sanonta ei selvästi pitänyt paikkaansa.

Ja jos haluaa tehdä enemmän itse, niin monet lisukkeet voi tehdä valmiiksi hyvissä ajoin. Mikset leipoisi keksimuruja itse, tai tekisi kotitekoista daimia? Kun lisukkeet on tehty edellispäivänä valmiiksi, ei juhlapäivänä tarvitse tehdä kuin koristelu ja laittaa itsensä ja lapset paardikuntoon.

Vinkkinä vielä jätskibuffan tekijälle, että pöydästä saa näyttävämmän kun valittavia lisukkeita on paljon, mutta määrän ei tarvitse olla kovin suuri.

 

Pidetään jätskibileet

Jätskijuhlista sain myös hyvän tekosyyn hankkia pieniä söpöjä kippoja tarjoiluastioiksi. Tein kippoihin valmiiksi jäätelöpalloja ja laitoin annokset takaisin pakkaseen, näin juhlien alkaessa minun ei tarvinnut enää muuta kuin nostella valmiit jätskiannokset pöytään. Helppoa, nopeaa ja näyttävää. Ja onhan nuo pikkupurkit aika söpöt, eikö?

Jäätelö raadin mukaan “vihreä oli parasta”, “banaani maistui hyvältä”, “haluan lisää mansikkaa”. Eli aika tasaisesti äänet jakautuivat eri makuvaihtoehtojen kesken. Päärynä taisi kutenkin viedä meidän makugallupissa voiton. Ehkä suorin palaute tuli siitä, että kaikki lapset nuolivat kipponsa putipuhtaaksi ja vaativat lisää. Johon äiti ei sitten kuitenkaan suostunut.

Miten on? Maistuuko jätski sinulle? Mikä on suosikki makusi? Oletko jo maistanut Synttäritrioa?

*yhteistyö