Oma kanala! Oma kanala?

Kiinnostaako omien kanojen hankinta?

Katso uusin omavaraisuusvlogi, jonka aiheena on oman kanalan perustaminen.

Tässä vielä vinkkejä ja linkkejä omista kanoista haaveilevalle:

Ruokaviraston sivuilta löytyy hyvä muistilista harrastekanojen pitäjälle. Samat säännöt koskevat kaikkia, kanojen lukumäärästä riippumatta.

Siipikarjaliiton opas Kesäkanalan perustaminen, on myös hyvä aloituspakkaus omista kanoista haaveilevalle.

Kanoja saa ostaa esimerkiksi muilta kasvattajilta. Suomalaisia maatiaiskanoja saa esimerkiksi säilyttäjiltä. Facebookissa on erilaisia kanaihmisten ryhmiä, joista esimerkiksi Kanat & Kukot Myydään ja ostetaan on aktiivinen. Moni kanalaa perustava haaveilee tipuista, mutta itse suosittelen aikuisten kanojen hankintaa ensikanoiksi. Kanoja tulisi aina hankkia kerrallaan vähintään kolme, sillä kana on laumaeläin.

Munia ei saa myydä, eikä antaa muille, ellet ole ilmoittautunut alkutuottajaksi ja testannut munia salmonellan varalta.

Ennen kuin hankkii kanoja rivitalon pihaan, kannattaa tarkistaa oman kunnan kanta asiaan. Myös naapureita kannattaa kuulla ja pyytää heiltä kirjallinen suostumus kanojen hankintaan.

Jäitkö miettimään oman kanalan perustamista? Kysy ihmeessä, jos jokin mietityttää!

Kokemuksia omista kanoista

Katso muiden omavaraisuus bloggajien postaukset kanoista:

  1. Caramellia (hämeenkannan maatiaiskanat)
  2. Maalaiskaupungin piha
  3. Riippumattomammaksi (tyrnävänkannan maatiaiset)
  4. Sorakukka
  5. Palokankaan pientila
  6. Rakkautta ja maan antimia
  7. Harmaa torppa

Viisi askelta omavaraisuuteen

Omavaraisuuden lisääminen ei vaadi muuttoa maalle, ei tilaa, ei idyllistä maatalon pihapiiriä, eikä omaa lehmää. Kaikki alkaa tylsästi oman kulutuksen uudelleen puntaroinnilla. Törmäsin zero waste muistisääntöön, jonka käänsin vapaasti suomenkielelle. Se pätee mielestäni myös omavaraisuuteen.

Kieltäydy – Karsi – Korjaa ja käytä uudelleen – Kierrätä – Kompostoi

Täydelliseen omavaraisuuteen ei nyky yhteiskunnassa pääse. Rahaa tarvitaan, jos ei muuhun niin kiinteistöveroon. Harva kuitenkaan haluaa luopua kokonaan yhteiskunnan tarjoamista palveluista, kuten terveydenhuollosta, välttämättömyyksistä kuten lääkkeistä tai luksustuotteista kuten kahvista. Joten oma lähtökohtani on aina lisätä omavaraisuutta, ei niinkään pyrkiä elämään kokonaisvaltaisesti omavaraisuudessa. Kaiken a ja o on vähentää kulutusta.

Kieltäydy

On myös melko optimistista, että kykenisimme säilyttämään nykyisen elintason ryhtyessämme omavaraistelemaan. Tässä tullaan ensimmäiseen koohon. Kieltäydy. Tarvitsetko oikeasti sitä muovista cosplay peruukkia kiinasta? Tai onko aivan välttämätöntä säilyttää kotona pienen ruotsinlaivan buffetin verran ruokaa, josta valita ja josta osa heitetään syömättömänä pois, koska päivämäärät paukkuvat? Voisiko kieltäytyminen jostakin tuoda jotakin muuta tilalle? Tarvitsemmeko oikeasti tavaraa ollaksemme onnellisia? Mistä oikeastaan luovut kun jätä ostamatta uutta tavaraa?

Karsi

Tästä päästään sujuvasti toiseen koohon. Karsi. Tarvitaanko perheessä kahta autoa? Voisitko pyöräillä tai käyttää julkisia? Kuinka monta lomamatkaa ihminen tarvitsee vuodessa? Opettele erottamaan tarve ja halu toisistaan. Karsi asioita, joita haluat, mutta et välttämättä oikeasti tarvitse. Tämä ei suoraan tarkoita elämän tarkoituksen mukaista ankeuttamista. Ostan edelleen luksustuotteita ja moneltakin kantilta kulutan turhuuksiin. Nykyisin kuitenkin kysyn itseltäni useammin, että miksi? Mihin tarpeeseen ostamisen tarve vastaa? Pelkkä kysyminen hillitsee ostamista yllättävän paljon.

Sama pätee myös ruokaan. Voisitko syödä sitä mikä on sesongissa ja mitä oma mahdollinen puutarhasi tuottaa? Sesongin kasvikset ja hedelmät ovat usein edullisia ja parhaimman makuisia. Pohdi tarvitsetko vadelmahilloa jos jääkaappisi pullistelee itse tehtyä omenahilloa.

Korjaa ja käytä uudelleen

Korjaaminen ei nykyaikana ole aina edullisin vaihtoehto, mikä on harmillista. On kuitenkin paljon mitä voi korjata ihan itse, ja siihen kuluu ainoastaan aikaa ja viitseliäisyyttä. Otetaan esimerkiksi vaikka villasukat, joiden korjaamisen olen aloittanut vasta kun olen itse ryhtynyt kutomaan villasukkia. Vaatteita haluaisin korjata enemmänkin. Mieheni korjaa pyöriä, kasvihuoneen lämmittimiä ja sen sellaista. Mutta tässä meillä on ehdottomasti eniten opeteltavaa. Ylipäätään pitäisi opetella arvostamaan tavaraa enemmän pitämällä siitä lähtökohtaisesti parempaa huolta.

Kierrätä

Kierrätys on vasta neljäs teko, mitä omavaraisuutta lisäävässä taloudessa on syytä tehdä. Kierrätys tarkoittaa asioiden ja esineiden käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Meillä kierrätetään muovi, lasi, metalli, pahvi ja paperi sekä luonnollisesti kompostoidaan. Vaatteet pyritään lahjoittamaan eteenpäin, mikäli ne ovat vielä siinä kunnossa, että joku niistä ilahtuu. Kotona hyödynnämme myös esimerkiksi lasipurkit, joitakin muovipurkkejä pystyy hyödyntämään esikasvatuksessa ja sanomalehdestä saa askarreltua toimivat taimipotit. Käyttämällä jo olemassa olevia materiaaleja, säästää sekä rahaa, että ympäristöä. Jos ja kun tavoitellaan entistä omavaraisempaa elämäntyyliä, nousee kierrätys ja olemassa olevien materiaalien hyödyntäminen keskiöön.

Kompostoi

Kompostoimalla saadaan puutarhaan ravinnerikasta multaa, joka taas omalta osaltaan vaikuttaa sadon määrään. Siinä mielessä kierrätys on merkittävä osa meidän taloutemme omavaraisuutta. Meillä useampi kompostori ja ensi kesän tavoitteena on entisestään parantaa puutarhamme kompostointi systeemejä. Kirjoitan tästä vielä ihan oman postauksen, kunhan pääseen perehtymään asiaan ja maa sulaa niin, että päästään vähän rakentelmaankin. Kompostointia kannattaa hyödyntää vaikka oma kasvimaa olisi kuinka pieni. Nykyisinhän erityisen muodikasta on kotikeittiössä tapahtuva Bokashi kompostointi.

Jos nämä viisi kohtaa saisi omassa elämässään tasapainoon, niin olisi ottanut melkoisen askeleen kohti aitoa omavaraisuutta. Helposti vain tulee ajateltua, että omavaraisuus alkaa siitä maatilan ostamisesta, lehmän hankinnasta tai valtavasta keittiöpuutarhasta.

Koivun mahlan kerääminen

Koivun mahlan kerääminen on helppo tapa hyödyntää maan antimia. Tuore mahla on kirkasta, hiukan makeaa ja aavistuksen puuntuoksuista. Etelä-Suomessa mahla aika on juuri nyt parhaimmillaan, pohjoisessa hieman myöhemmin.

Mahlan kerääminen on helppoa ja hauskaa! Puuhun porataan pienet reiät, joihin keräysletkujen päät laitetaan, letkujen toinen pää on johdettu kierrekorkkiin puhkaistujen vesitiiviiden reikien läpi keräysastiaan. Huomioithan, että mahlan kerääminen ei ole jokamiehenoikeus.

Vanha kansa on käyttänyt mahlaa erilaisten vaivojen lääkintään. Jos ajattelee sen tehtävää keväällä lehtien herättäjänä ja uuden kasvukauden kasvuvoimana, voi hyvin kuvitella sen saaman merkityksen myös ihmiselle. Mahlalla uskotaankin olevan piristävä ja munuaisten toimintaa edistävä vaikutus. Tutkitusti mahla on 99 prosenttisesti vettä, sen kuiva-aine koostuu lähinnä sokereista: glukoosista ja fruktoosista. Lisäksi mahla sisältää jonkin verran C-vitamiinia ja pieniä määriä hedelmähappoja, kivennäis- ja hivenaineita sekä valkuaisaineita.

Katso täältä lisää mahlan keruusta.

Koivun mahlan kerääminen

• Valitse kohteeksi koivu, joka on halkaisijaltaan noin 20 cm rinnan korkeudelta

• Poraa puun varjopuolelle noin 3-5 cm syvä reikä yläviistoon

• Työnnä reikään muoviletkun pää ja laita toinen pää kannelliseen, suljettuun astiaan

• Laita keruu astia varjoon ja ympäröi lumella, jos mahdollista

• Tyhjennä astia riittävän usein

• Mahla säilyy jääkaapissa muutaman päivän tai pakastimessa vuoden verran

Oletteko te maistaneet tai keränneet mahlaa?

Lue muut omavaraisuuteen liittyvät postaukseni täältä.

Omavaraisuuteen liittyvä kirjallisuus

Omavaraisuuteen liittyvä kirjallisuus on viime aikoina täyttänyt kaikki kodissamme vapaana olevat pöytä pinnat. Olen näet sellainen ihminen, joka ensitöikseen mistä tahansa innostuessaan, hankkii kirjan. Ja kun tämän kuukauden teemana omaisvaraisuus bloggaajien keskuudessa on kirjavinkkaus, niin mikäpä sen mieluisampaa.

Tähän aikaan vuodesta lukemani kirjat painottuvat tietenkin puutarhan hoitoon, mutta säännöllisesti luen myös Leipävallankumousta ja Käsin tehtyä saippuaa kirjoja. Meiltä löytyy kirjoja oluen panemisesta mehiläisten hoitoon ja tietenkin valtava määrä erilaisia puutarhakirjoja.

Valitsen kirjat hyvin pitkälti kuvien perusteella, fiilispohjalta. Haluan kirjoja, jotka ennen kaikkea inspiroivat minua ottamaan asioista selvää, innostavat kokeilemaan ja tarttumaan toimeen. Esittelen teille nyt kolme tämän hetken luetuinta kirjaa, joiden koen innostavan juuri nyt eniten.

Omavaraisuuteen liittyvä kirjallisuus

Omavaraisuuteen liittyvä kirjallisuus

Unelma omavaraisuudesta – Käytönnön opas, Maria Österåker

Kaikenkattava ja idearikas käsikirja sopii jokaisen kaupunkiviljelijän, kesämökkiläisen ja siirtolapuutarhan omistajan tarpeisiin. Tarkista taulukosta, millaisessa lämpötilassa kasvaa peruna, millaisessa punajuuri. Marginaaleissa juoksee vinkkejä, joiden avulla arkiaskareet hoituvat näppärämmin, ja reseptejä, joilla syntyy tuttuja tuotteita omenasiideristä deodoranttiin. Kunnianhimoisemmalle nikkarille havainnollistavat piirrokset näyttävät, kuinka vesiviljely onnistuu käytettyjen muovipullojen avulla ja kuinka kartongista ja lämpöpuhaltimesta saa rakennettua kasvikuivurin.

NemoKustannus

Marian perhe aloitti matkansa kohti omavaraisuutta kokeilulla. Heidän haaveensa oli “työskennellä vähemmän ja elää enemmän“. Kuukauden mittaisen kokeilun aikana viisihenkinen perhe päätti elää itse kasvatetuilla vihanneksilla, omien kanojen munilla ja 5 euron päiväbudjetilla. Tästä kokeilusta alkoi heidän perheensä elämän muutos, joka johti heidän kannaltaan suotuisaan lopputulokseen, he työskentelevät vähemmän, tienaavat vähemmän, mutta elävät enemmän.

Unelma omavaraisuudesta kertoo melko laajasti, mutta samaan aikaan pintapuolisesti omavaraisuudesta. Kirjassa käydään läpi kaikki kasvihuoneen rakentamisesta, mehiläisten hoitoon ja sian teurastamiseen. Kirja ei mielestäni anna mihinkään kovin syvällisiä oppeja, mutta toisaalta on mainio opus havainnoillistamaan sitä, mitä kaikkea omavaraisuus pitää sisällään. Kirja myös mielestäni rohkaisee kokeilemaan ja painottaa sitä, ettei omavaraisuuteen pyrkiminen tarkoita sitä, että pitäisi tietää kaikesta kaikki. Ennemminkin pitää olla kiinnostunut vähän kaikesta ja rohkeasti kokeilla omavaraisuutta siellä mistä se tuntuu itselle helpoimmalta ja kasvattaa omavaraisuuden osuutta pikkuhiljaa.

Itseäni kirja on inspiroinut pohtimaan mitä kaikkea voisimmekaan tehdä itse, millaisia taitoja voisimme opetella ja mitä kaikkea olisi mahdollista saavuttaa niin halutessaan.

Omavaraisuuteen liittyvä kirjallisuus

Keittiöpuutarha – siemenestä lautaselle, Kati Jukarainen, Maria Kesänen, Hanna Sumari

Kaikenlainen oman ruuan kasvattaminen on noussut uuteen arvoon, kun halutaan puhtaita, tuoreita vihanneksia ja raikkaita makuja. Enää tieto keittiöpuutarhan perustamisesta ei kuitenkaan kulje sukupolvelta toiselle, vaan tarvitaan neuvoja siihen, kuinka sato päätyy puutarhasta lautaselle. Kasvitarhoja ja perunamaita halutaan perustaa kukkalaatikoihin, parvekkeille, terasseille, pikkupihoille ja suurille tonteille. Kirjan avulla harrastaja oppii valitsemaan oikeat kasvit ja määrät itselleen.

Readme

Inspiroiva teos omasta puutarhasta haaveilevalle. Kirja innostaa perustamaan oman keittiöpuutarhan, oli tilaa käytettävissä enemmän tai vähemmän. Kuvia katsellessa ei meinaisi malttaa odottaa ilmojen lämpenemistä. Houkuttelevien kuvien lisäksi kirjassa on käytännön vinkkejä esimerkiksi lämpöpyydysten tekemiseen, esikasvatukseen ja vihannesvalintojen tekemiseen. Kirjan lopussa on vielä herkullisen kuuloisia reseptejä oman sadon vihanneksista, totta kai!

Omavaraisuuteen liittyvä kirjallisuus

Lavatarhuri- kasvata satoa viljelylaatikoissa, Heidi Haapalahti, Suvi Lehtonen, Teija Tuisku

Lavatarhurista löytyvät ohjeet niin viljelylavojen tekoon kuin eri kasvilajien viljelyyn lavassa. Luonnonmukaisessa lavatarhassa kasvualustasta huolehditaan siten, että samaa kasvualustaa voi käyttää vuodesta toiseen. Kirjassa ohjeistetaan erilaisten katteiden käyttöön, kasvualustan pieneliöstöstä huolehtimiseen ja luonnollisista raaka-aineista tehtyjen lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistamiseen.

Tammi

Lavaviljely on helppo tapa aloittaa oma keittiöpuutarha. Lavat on helppo pitää rikkaruoho vapaana, ne voi pystyttää oikeastaan minne tahansa, satokausi on pitkä, hoitaminen on ergonomisempaa ja satoa saa hyvin. Mikäpä sen mukavempaa. Itse olen viljellyt lavoissa kasviksia jo joitakin vuosia ja niiden hoitaminen on riittävän yksinkertaista myös kaltaiselleni sinkoilijalle, joka ei niin rikkaruohojen kitkennästä välitä.

Kirja antaa hyvät ohjeet lavan rakentamiseen, erilaisiin kasvualustoihin, katteisiin ja mitä mihinkin vuodenaikaan kannattaa lavatarhassa tehdä. Kirjassa on myös oma lukunsa lavatarhurin nikseille, joissa kerrotaan mm. kumppanuuskasveista, viherlannoituksesta ja puutarhurin litkuista eli itse tehtävistä luonnonmukaisista lannoitteista ja tuholaiskarkoitteista. Ja mikäs sen omavaraisempaa, kysympä vaan!

Tämä on osa Omavaraisuus bloggaajien sarjaa, jossa joka kuukausi jaetaan oman projektin kuulumisia. Käy myös tutustumassa muiden blogeihin!

Urban Farming, Harmaa torppa, Tsajut, Sarin puutarhat, Korkeala, Jovelan talopäiväkirja, Maalaiskaupungin piha, Riippumattomammaksi, Kohti laadukkaampaa elämää, Metsäläisten elämää, Sorakukka, Laura eli Javis, Maatiaiskanasen Elämää, Rakkautta ja maanantimia, Palokankaan pientila, Alussa oli Vehkosuo, Puutarhahetki – Suurien unelmien puutarhablogi, Pienenpieni farmi, Iso-Orvokkiniitty, Villa Koira, Mrs Sinn, Torpan Tyttö, Luomulaakso, Saman otavan alla, Caramellia, Airot ulapalla