Skräppäystä – Oikeanlainen kamera

Tämän sivun idea tulee siitä, että halusin taltioida Tanen valokuvaus innostusta. Meillähän on kameoita oikeastaan joka lähtöön, mutta aktiivinen kuvaaja Tanesta tuli vasta kun hankittiin tämä Polaroid kamera. Jos skräppäys on sinulle uutta, käy katsomassa ohjeita ja ideoita nettisivuiltani.
Skräppäystä - Oikeanlainen kamera

Sivu on tehty BasicGreyn Mon Ami sarjan papereista. Minulla on pitkä historia BasicGreyn tuotteiden kanssa. Silloin kun aloitin skräppäyksen, seitsemän vuotta sitten, käytin paljon BasicGreytä. Jossain vaiheessa tykästyin enemmän mielestäni modernimman näköisiin papereihin, mutta olen löytänyt tämän merkin uudestaan. Papereissa on mukavat maanläheiset sävyt jotka on helppo yhdistää valokuviin.

Aloitin sivun työstämisen leikkaamalla paperista tasakokoisia nelikulmioita liimasin ne paperiin. Päälle levitin Asterdamin kohopastaa sabluunan läpi. Tykkään kohopastasta, sillä se antaa mukavaa kolmiuloitteisuutta ja jättää melko tarkan jäljen, kuten yllä olevasta kuvasta näkee. Halusin pitää sivun yksinkertaisena, joten en lisännyt paljoa koristeita siihen.

Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle!

Lontoon reissun asu

Päivän asu, OOTD

Tämän asun mä olen täällä blogissa jo jakanutkin, mutta hei, mähän sanoin, että se oli yksi mun lemppareista! Sopivan letkeä, mutta riittävän asiallinen. Juuri hyvä siis. En yleensä hirveästi shoppaile lomalla, mutta satuin ennen reissuun lähtöäni lukemaan PlusMimmin blogista hänen Lontoon reissustaan ja yhdessä postauksessa vilahti kaupan nimi Primark. Hotellimme sijaitsi aivan British museumin kulmalla, Oxword streetin tuntumassa, kävelymatkan päässä kyseisestä kaupasta. Niinpä viimeisenä aamuna, ennen huoneiden luovutusta piipahdin vaateostoksilla. Olin yllättynyt siitä, että kaikki vaatteet löytyivät myös omassa koossani. Teinkin muutaman mukavan löydön, niistä myöhemmin!

Päivän asu, OOTD

Lontoon matkaa varten kävin kampaajalla. Ajattelin, että olisin sitten siistinä suurkaupungissa. Mutta mitä vielä. Hotellissa ei ollut hiustenkuivaajaa, enkä suostunut ostamaan sellaista muutaman päivän käyttöä varten. Eikö hiustenkuivaajan pitäisi olla vakiovaruste?

Päivän asu, OOTD

Mekko / Inspire New Look, Legginssit / Junarose, neule / Prisma, kassi / Globehope, kengät / Clarks

Oikein mukavaa päivää sinulle!

Pinkki piha-aita

Meillä on muutama haaste pihan hoidossa. Neljä lasta, valtava koira ja vapaana kipittävät kanat. Jostain syystä kanat ovat ihastuneet tähän kukkapenkkiin ja ne rakastavat kylpeä siiinä. Istuttamani kukat eivät tästä kylpemisestä pidä. Päätettiin tehdä pieni aita, jos sen symboliarvo vaikka riittäisi pitämään kanat poissa.

 

Aita on ostettu valmiina elementteinä Bauhaussista. Väriksi valittiin sopivan huomiovärinen Pinkki, jotta yhdeltäkään kanalta ei varmasti jäisi huomaamatta, että tähän on rakennettu aita. Maalaamisessa käytettiin luonnollisesti lapsityövoimaa.

Hienohan siitä tuli! Tarkoitus on vielä istuttaa joku köynnös ja lyödä portin päälle heinäseiväs, jota pitkin köynös saa kasvaa. Kuvista huomaa, että nappasin ne jo ennen lomaa, täytyy ottaa päivitettyjä kuvia kukinnasta, sillä katselin juuri, että pionit kukkivat ihan pian!

Ajatukseni on, että aita jää tukemaan kukkia ja ajan kanssa se siirtyy sivuosaan kukkien vallatessa enemmän tilaa. Saa nähdä miten käy. Olen vasta viime aikoina todella innostunut puutarhan hoidosta, joten pihamme on vasta kuuden vuoden asumisen jälkeen todella noussut kiinnostus listalleni. Meillähän tätä lääniä toki riittää, joten parempimyöhään kuin ei milloinkaan.

Oletko sinä puutarhaihminen?

Hyvää juhannusta!

Meillä tehdään peltohommia tälläisellä vanhalla massikalla. Perunan kylvämistä varten miesväki joutui hieman säätämään, kun traktorimme ei meinannut lähteä tekemään yhteistyötä. Tarkemmin sanottuna pyörät eivät kääntyneet.
Saimme kuin saimmakin perunat peltoon. Ihan juhannukseksi ei uusia perunoita saada, mutta loppukesästä meillä ollaan perunoiden suhteen omavaraisia. Ja ne vasta hyviä onkin, oman maan perunat!

 

Joku näissä suurissa koneissa vaan kiehtoo, sillä traktorin ympärillä pörräsi kolme sukupolvea miehiä. Ja muutama tyttökin, ei sen puoleen.

Näiden kuvien myötä haluan toivottaa sinulle ihanaa juhannusta! Toivottavasti ei sada lunta!

Kesäkirja suosituksia + arvonta

Hei, ajattelin jakaa teille omat vinkkini kesälukemiseen pienen kirjaesittelyn ja arvonnan merkeissä!

Kesälomaan kuuluu olennaisena osana hyvä lomalukeminen. Oikeastaan lukeminen on varma merkki siitä, että olen saanut kaiken työhön ja bloggaamiseenkin liittyvän karistettua mielestäni. Yritän lukea erilaisia kirjoja laidasta laitaan ja pyrin kokeilemaan itselleni uusia kirjailioita pitääkseni lukukokemukseni uusina ja virkistävinä. Minulla on kuitenkin muutamia takuu varmoja suosikkeja, joihin mielelläni palaan.

Mietin miten kirjoittaisin arvosteluita kirjoista niin, että siitä olisi iloa myös teille blogini lukijoille lomalukemisen valinnassa. Kaikista lukemistani kirjoista löytyy hienosti kirjoitettuja arvosteluita internetistä, ennkä halua pyrkiä samaan. Kerron siis lukukokemuksestani, en niinkään kirjan sisällöstä.

Kjell Westö: Kangastus 38

Tämä oli poimimistani kirjoista paras. Kjell Westöllä on kyky sitoa historia nykypäivään tavalla, joka saa kirjan henkilöt ja tapahtumat tuntumaan tosilta ja helposti samaistuttavilta. Pidän kirjailijan tavasta sekoittaa todellisia historian tapahtumia fiktiiviseen tarinaan. Tarina on uskottava, näin olisi voinut tapahtua.

Kangastus 38:n tarina sijoittuu sotien jälkeiseen Helsinkiin. Tuoreessa muistissa ovat vielä sodan kauhut, kuljetukset ja vankileirit. Sodan jättämät jäljet ovat raskaita kantaa, toisille liian raskaita. Kirja kuvaa hienosti ihmisen särkyvää mieltä mässäilemättä silti liikaa.

Henkilöhahmot ovat syviä ja moniuloitteisia. Heillä kaikilla on menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kirjailialla on taito hyppysissään. Kirja vie mukanaan, kieli soljuu kauniisti ja henkilöt ovat juuri ihmisiä kuin vain ihminen voi olla. Jos olet tykännyt Westön aikaisemmista kirjoista, pidät varmasti tästäkin.

Lue arvostelu kirjasta täältäHanki oma kirjasi täältä.

Katariina Souri: Polku

Ensimmäinen koskaan lukemani kirja Sourilta. Kirjan luettuani en ole varma pidinkö siitä vai en. Juoni tempaa mukaansa ja lukia haluaa tietää mitä kirjassa tapahtuu, mutta jokin tökkii. Teksti ei ehkä ole riittävän luontevaa, hetkittäin tuntuu, että kirjassa on kuvailua kuvailun vuoksi.
Kirjaa lukiessa tulee mieleen esikoisteokset, joissa usein on samaa vikaa. Halutaan käyttää kaikki mainiot kielikuvat ja sanailut samaan teokseen, riippumatta siitä tukeeko se haluttua tyyliä tai tunnelmaa.

Kirjassa käsitellään paljon julkisuutta, sen hallintaa, ihmisen yksityisyyttä ja median rajoja. Kirjailialla on aiheesta varmasti hyvin paljon omakohtaista kokemusta ja se heijastuu lukijalle. Toisaalta pohdintaei mielestäni mene riittävän syvälle, ollakseen kirjan kantava teema. Kirja ei myöskään tarjoile sellaista jännitystä ja mystiikkaa, mitä kansiteksti lupailee.

Mitä kirjasta sitten jäi käteen. Innostus puutarhan hoitoon! Kyllä, luit oikein. Vanhan talon elämää ja puutarhaa oli kuvattu hienosti ja elävästi. Taiteilijakommuuni tarjosikin kirjan parasta antia.

Lue arvostelu täältäHanki oma kirjasi täältä.

John Green: The fault in our stars

Tämä kirja lähti mukaani sattumalta Pärnulaisesta kirjakaupasta. Luin sen englanniksi ilman, että olin ikinä kuullut kirjasta tai kirjailiasta mitään. Vasta kotiin palattuani pikaisen googlauksen tuloksena totesin, että kirjasta oli pöhisty myös täällä kotimaassa.

Kirja on oikeastaan nuorten kirja, tai nuorten aikuisten. Se on kaunis rakkaustarina, jonka pääosassa on kaksi aikuistumisen kynnyksellä olevaa nuorta, jotka sairastavat syöpää. Vaikka aihe on rankka, jäi kirjasta kuitenkin toiveikas olo.

Teksti on helppolukuista ja sujuvaa. Englanninkielistä tekstiä on vaikea samalla lailla arvioida, mutta minusta kieli oli sekä hauskaa, että osuvaa. Huomasin olevani hieman kohderyhmää vanhempi, sillä eniten minua koskettivat kohdat, joissa pystyin samaistumaan kirjan päähenkilön Hazelin vanhempiin.

Lue arvostelu täältä.
Hanki suomenkielinen kappaleesi täältä ja englannin kielinen täältä.
*yhteistyö


Arvonta!

Arvon blogini lukijoiden kesken Sourin kirjan Polku ja Greenin kirjan The fault in our stars. Kummatkin kirjat on kertaalleen luettu, mutta vakuutan, ettei se vaikuta lukuelämykseen.

Arvontaan voit osallistua ehdottamalla minulle kesälukemista! Kommentoi siis alle mitä kirjaa suosittelet ja miksi.

Olisin superiloinen jos haluaisit tykätä minusta facebookissa, liittyä seuraajakseni twitterissä tai instagrammissa tai tilata blogini blogilistalta tai bloglovin’ ssa.

Osallistumisaikaa on 30.6.2014 asti. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti!


Valokuvauskoulu osa 4: Valokuvan tarkennus ja polttoväli

Valokuvauskoulu toteutetaan yhteistyössä PhotoBoxin kanssa.


Tarkennus

Tarkennus on usein ratkaisevassa roolissa siinä, onko kuva onnistunut vai ei. Sommittelulla, rajauksella eikä edes jälkikäsittelyllä voida tehdä paljoakaan, jos kuva on samea ja tarkennus on kohdistettu väärin. Monissa kameroissa on olemassa automaattitarkennus, mutta ymmärtämällä tarkennuksen periaatteita, voidaan lopputulokseen vaikuttaa halutulla tavalla.
Objektiivi on mahdollista tarkentaa kerrallaan vain yhdelle tasolle. Puhutaan syväterävyydestä. Se tarkoittaa sitä, että kuvassa ainoastaan määritelty taso on terävä ja kaikki sen edessä ja takana näkyy periaatteessa epäterävänä. Käytännössä terävyysalue on kuitenkin riittävän tarkka tietyllä alueella tarkennustason kummallakin puolella.
Henkilökuvauksessa tarkennetaan silmiin, jolloin silmät ovat terävät ja henkilö piirtyy kuvaan muuten riittävän terävänä. Jos silmät näyttävät sumeilta, tuntuu kuva kauttaaltaan epäterävältä.
Terävyysalueella saadaan korostettua kuvassa olevaa kohdetta. 

Tarkennuksella voidaan ohjata katsojan huomio haluttuun kohteeseen. Etenkin henkilökuvauksessa tarkennuksen avulla saadaan pääkohde nostettua esiin taustasta.

Syväterävyyteen vaikuttaa käytetty aukko. Mitä suuremmalla aukolla kuvataan, sitä kapeampi on syväterävyys. Usein on tarkoituksen mukaista, ettei kaikki kuvassa oleva näy tarkkana. Se antaa kuvan pääkohteelle täyden huomion ja poistaa erilaisia epäolennaisuuksia. Toisaalta laajaa syvyysterävyyttä tarvitaan kun otetaan esimerkiksi ryhmäkuvia tai halutaan taltioida maisemaa.

Syvyysterävyyteen voidaan vaikuttaa aukon lisäksi myös kuvausetäisyydellä, kohteen ja taustan välisellä erolla ja polttovälillä. Toisin sanoen, saat kohteen irti taustasta kun otat kuvan läheltä, lisäät kohteen ja taustan välistä välimatkaa tai kuvaat teleobjektiivilla.

Polttoväli

Valokuvaukseen liittyy monenmoista termiä ja osa niistä vaati omalla kohdallani rautalangasta vääntämistä kerran jos toisenkin. Yksi näistä rautalangasta vääntämisen kohteita on ollut polttoväli. Käsittämätön jo sanana. Polttovälin muuttamisella tarkoitetaan zoomausta. Alla olevasta kuvasta näet miten polttovälin muuttuminen vaikuttaa kuvaan. Olen koko ajan seissyt samassa paikassa kasvihuoneeseen tarkentaen. Vasemmassa yläkulmassa polttoväli on 250,0 mm ja oikeassa alakulmassa 17,0 mm. Sarja havainnoillistaa sen, että mitä kauemmaksi zoomataan, sitä kapeammaksi kuva käy. 
Polttoväliin vaikuttaa kameran kennon koko, mutta tässä kohtaa nostan kädet pystyyn ja ohjaan eteenpäin. Olen asiasta lukenut ja tajuan sen verran että polttoväli on laskettu täyskennolle, eli kameralle jonka kenno vastaa 35 mm filmiä. Croppi kenno, jota itse käytän, on pienempi, jolloin siihen myös taltioituu kapeampi kuva kuin täyskennolle. Eli jos kuvaan omalla 50mm objektiivillani omalla kamerallani Canon 60D:llä, niin ottamani kuva on kapeampi kuin jos ottaisin kuvan täyskennokameralla. 50mm objektiivi yhdistettynä kameraani vastaa 80 mm objektiivia täyskennolla. Mutta sitä en aivan käsitä että mikä merkitys tällä tiedolla on kaltaiselleni harrastaja kuvaajalle. Ehkä se selviää matkan jatkuessa.
Kuvatessa polttovälillä on merkitystä. Liian pitkällä putkella ei mahdu sisätiloissa kuvaamaan ja toisaalta liian laajakulmaisella ei saa yksityiskohtia erottumaan taustasta. Mitään ainutta yhtä ja oikeaa polttoväliä ei kuitenkaan ole olemassa. Kaikki riippuu pitkälti siitä millaisen kuvan haluat ottaa.
Muistan kun hommasin ensimmäistä objektiiviani ja tiedustelin eräällä nettikeskustelu palstalla mikä olisi hyvä. Se oli virhe, sain ison vyörytyksen niskaani ja käskyn opetella kuvaamaan. Tai virhe ja virhe, opin, ettei kannata hankkia mitään ennen kuin tietää sen verran että tajuaa tarvitsevansa jotain.
Näin tällä kertaa, iloisia kuvaushetkiä kameranne kanssa.
Lue myös valokuvauskoulun edelliset osat! osa 1: Kameran valinta, osa 2: Kameran valinta, osa 3: Valotus