Hyvää juhannusta!

Meillä tehdään peltohommia tälläisellä vanhalla massikalla. Perunan kylvämistä varten miesväki joutui hieman säätämään, kun traktorimme ei meinannut lähteä tekemään yhteistyötä. Tarkemmin sanottuna pyörät eivät kääntyneet.
Saimme kuin saimmakin perunat peltoon. Ihan juhannukseksi ei uusia perunoita saada, mutta loppukesästä meillä ollaan perunoiden suhteen omavaraisia. Ja ne vasta hyviä onkin, oman maan perunat!

 

Joku näissä suurissa koneissa vaan kiehtoo, sillä traktorin ympärillä pörräsi kolme sukupolvea miehiä. Ja muutama tyttökin, ei sen puoleen.

Näiden kuvien myötä haluan toivottaa sinulle ihanaa juhannusta! Toivottavasti ei sada lunta!

Kesäkirja suosituksia + arvonta

Hei, ajattelin jakaa teille omat vinkkini kesälukemiseen pienen kirjaesittelyn ja arvonnan merkeissä!

Kesälomaan kuuluu olennaisena osana hyvä lomalukeminen. Oikeastaan lukeminen on varma merkki siitä, että olen saanut kaiken työhön ja bloggaamiseenkin liittyvän karistettua mielestäni. Yritän lukea erilaisia kirjoja laidasta laitaan ja pyrin kokeilemaan itselleni uusia kirjailioita pitääkseni lukukokemukseni uusina ja virkistävinä. Minulla on kuitenkin muutamia takuu varmoja suosikkeja, joihin mielelläni palaan.

Mietin miten kirjoittaisin arvosteluita kirjoista niin, että siitä olisi iloa myös teille blogini lukijoille lomalukemisen valinnassa. Kaikista lukemistani kirjoista löytyy hienosti kirjoitettuja arvosteluita internetistä, ennkä halua pyrkiä samaan. Kerron siis lukukokemuksestani, en niinkään kirjan sisällöstä.

Kjell Westö: Kangastus 38

Tämä oli poimimistani kirjoista paras. Kjell Westöllä on kyky sitoa historia nykypäivään tavalla, joka saa kirjan henkilöt ja tapahtumat tuntumaan tosilta ja helposti samaistuttavilta. Pidän kirjailijan tavasta sekoittaa todellisia historian tapahtumia fiktiiviseen tarinaan. Tarina on uskottava, näin olisi voinut tapahtua.

Kangastus 38:n tarina sijoittuu sotien jälkeiseen Helsinkiin. Tuoreessa muistissa ovat vielä sodan kauhut, kuljetukset ja vankileirit. Sodan jättämät jäljet ovat raskaita kantaa, toisille liian raskaita. Kirja kuvaa hienosti ihmisen särkyvää mieltä mässäilemättä silti liikaa.

Henkilöhahmot ovat syviä ja moniuloitteisia. Heillä kaikilla on menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kirjailialla on taito hyppysissään. Kirja vie mukanaan, kieli soljuu kauniisti ja henkilöt ovat juuri ihmisiä kuin vain ihminen voi olla. Jos olet tykännyt Westön aikaisemmista kirjoista, pidät varmasti tästäkin.

Lue arvostelu kirjasta täältäHanki oma kirjasi täältä.

Katariina Souri: Polku

Ensimmäinen koskaan lukemani kirja Sourilta. Kirjan luettuani en ole varma pidinkö siitä vai en. Juoni tempaa mukaansa ja lukia haluaa tietää mitä kirjassa tapahtuu, mutta jokin tökkii. Teksti ei ehkä ole riittävän luontevaa, hetkittäin tuntuu, että kirjassa on kuvailua kuvailun vuoksi.
Kirjaa lukiessa tulee mieleen esikoisteokset, joissa usein on samaa vikaa. Halutaan käyttää kaikki mainiot kielikuvat ja sanailut samaan teokseen, riippumatta siitä tukeeko se haluttua tyyliä tai tunnelmaa.

Kirjassa käsitellään paljon julkisuutta, sen hallintaa, ihmisen yksityisyyttä ja median rajoja. Kirjailialla on aiheesta varmasti hyvin paljon omakohtaista kokemusta ja se heijastuu lukijalle. Toisaalta pohdintaei mielestäni mene riittävän syvälle, ollakseen kirjan kantava teema. Kirja ei myöskään tarjoile sellaista jännitystä ja mystiikkaa, mitä kansiteksti lupailee.

Mitä kirjasta sitten jäi käteen. Innostus puutarhan hoitoon! Kyllä, luit oikein. Vanhan talon elämää ja puutarhaa oli kuvattu hienosti ja elävästi. Taiteilijakommuuni tarjosikin kirjan parasta antia.

Lue arvostelu täältäHanki oma kirjasi täältä.

John Green: The fault in our stars

Tämä kirja lähti mukaani sattumalta Pärnulaisesta kirjakaupasta. Luin sen englanniksi ilman, että olin ikinä kuullut kirjasta tai kirjailiasta mitään. Vasta kotiin palattuani pikaisen googlauksen tuloksena totesin, että kirjasta oli pöhisty myös täällä kotimaassa.

Kirja on oikeastaan nuorten kirja, tai nuorten aikuisten. Se on kaunis rakkaustarina, jonka pääosassa on kaksi aikuistumisen kynnyksellä olevaa nuorta, jotka sairastavat syöpää. Vaikka aihe on rankka, jäi kirjasta kuitenkin toiveikas olo.

Teksti on helppolukuista ja sujuvaa. Englanninkielistä tekstiä on vaikea samalla lailla arvioida, mutta minusta kieli oli sekä hauskaa, että osuvaa. Huomasin olevani hieman kohderyhmää vanhempi, sillä eniten minua koskettivat kohdat, joissa pystyin samaistumaan kirjan päähenkilön Hazelin vanhempiin.

Lue arvostelu täältä.
Hanki suomenkielinen kappaleesi täältä ja englannin kielinen täältä.
*yhteistyö


Arvonta!

Arvon blogini lukijoiden kesken Sourin kirjan Polku ja Greenin kirjan The fault in our stars. Kummatkin kirjat on kertaalleen luettu, mutta vakuutan, ettei se vaikuta lukuelämykseen.

Arvontaan voit osallistua ehdottamalla minulle kesälukemista! Kommentoi siis alle mitä kirjaa suosittelet ja miksi.

Olisin superiloinen jos haluaisit tykätä minusta facebookissa, liittyä seuraajakseni twitterissä tai instagrammissa tai tilata blogini blogilistalta tai bloglovin’ ssa.

Osallistumisaikaa on 30.6.2014 asti. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti!


Valokuvauskoulu osa 4: Valokuvan tarkennus ja polttoväli

Valokuvauskoulu toteutetaan yhteistyössä PhotoBoxin kanssa.


Tarkennus

Tarkennus on usein ratkaisevassa roolissa siinä, onko kuva onnistunut vai ei. Sommittelulla, rajauksella eikä edes jälkikäsittelyllä voida tehdä paljoakaan, jos kuva on samea ja tarkennus on kohdistettu väärin. Monissa kameroissa on olemassa automaattitarkennus, mutta ymmärtämällä tarkennuksen periaatteita, voidaan lopputulokseen vaikuttaa halutulla tavalla.
Objektiivi on mahdollista tarkentaa kerrallaan vain yhdelle tasolle. Puhutaan syväterävyydestä. Se tarkoittaa sitä, että kuvassa ainoastaan määritelty taso on terävä ja kaikki sen edessä ja takana näkyy periaatteessa epäterävänä. Käytännössä terävyysalue on kuitenkin riittävän tarkka tietyllä alueella tarkennustason kummallakin puolella.
Henkilökuvauksessa tarkennetaan silmiin, jolloin silmät ovat terävät ja henkilö piirtyy kuvaan muuten riittävän terävänä. Jos silmät näyttävät sumeilta, tuntuu kuva kauttaaltaan epäterävältä.
Terävyysalueella saadaan korostettua kuvassa olevaa kohdetta. 

Tarkennuksella voidaan ohjata katsojan huomio haluttuun kohteeseen. Etenkin henkilökuvauksessa tarkennuksen avulla saadaan pääkohde nostettua esiin taustasta.

Syväterävyyteen vaikuttaa käytetty aukko. Mitä suuremmalla aukolla kuvataan, sitä kapeampi on syväterävyys. Usein on tarkoituksen mukaista, ettei kaikki kuvassa oleva näy tarkkana. Se antaa kuvan pääkohteelle täyden huomion ja poistaa erilaisia epäolennaisuuksia. Toisaalta laajaa syvyysterävyyttä tarvitaan kun otetaan esimerkiksi ryhmäkuvia tai halutaan taltioida maisemaa.

Syvyysterävyyteen voidaan vaikuttaa aukon lisäksi myös kuvausetäisyydellä, kohteen ja taustan välisellä erolla ja polttovälillä. Toisin sanoen, saat kohteen irti taustasta kun otat kuvan läheltä, lisäät kohteen ja taustan välistä välimatkaa tai kuvaat teleobjektiivilla.

Polttoväli

Valokuvaukseen liittyy monenmoista termiä ja osa niistä vaati omalla kohdallani rautalangasta vääntämistä kerran jos toisenkin. Yksi näistä rautalangasta vääntämisen kohteita on ollut polttoväli. Käsittämätön jo sanana. Polttovälin muuttamisella tarkoitetaan zoomausta. Alla olevasta kuvasta näet miten polttovälin muuttuminen vaikuttaa kuvaan. Olen koko ajan seissyt samassa paikassa kasvihuoneeseen tarkentaen. Vasemmassa yläkulmassa polttoväli on 250,0 mm ja oikeassa alakulmassa 17,0 mm. Sarja havainnoillistaa sen, että mitä kauemmaksi zoomataan, sitä kapeammaksi kuva käy. 
Polttoväliin vaikuttaa kameran kennon koko, mutta tässä kohtaa nostan kädet pystyyn ja ohjaan eteenpäin. Olen asiasta lukenut ja tajuan sen verran että polttoväli on laskettu täyskennolle, eli kameralle jonka kenno vastaa 35 mm filmiä. Croppi kenno, jota itse käytän, on pienempi, jolloin siihen myös taltioituu kapeampi kuva kuin täyskennolle. Eli jos kuvaan omalla 50mm objektiivillani omalla kamerallani Canon 60D:llä, niin ottamani kuva on kapeampi kuin jos ottaisin kuvan täyskennokameralla. 50mm objektiivi yhdistettynä kameraani vastaa 80 mm objektiivia täyskennolla. Mutta sitä en aivan käsitä että mikä merkitys tällä tiedolla on kaltaiselleni harrastaja kuvaajalle. Ehkä se selviää matkan jatkuessa.
Kuvatessa polttovälillä on merkitystä. Liian pitkällä putkella ei mahdu sisätiloissa kuvaamaan ja toisaalta liian laajakulmaisella ei saa yksityiskohtia erottumaan taustasta. Mitään ainutta yhtä ja oikeaa polttoväliä ei kuitenkaan ole olemassa. Kaikki riippuu pitkälti siitä millaisen kuvan haluat ottaa.
Muistan kun hommasin ensimmäistä objektiiviani ja tiedustelin eräällä nettikeskustelu palstalla mikä olisi hyvä. Se oli virhe, sain ison vyörytyksen niskaani ja käskyn opetella kuvaamaan. Tai virhe ja virhe, opin, ettei kannata hankkia mitään ennen kuin tietää sen verran että tajuaa tarvitsevansa jotain.
Näin tällä kertaa, iloisia kuvaushetkiä kameranne kanssa.
Lue myös valokuvauskoulun edelliset osat! osa 1: Kameran valinta, osa 2: Kameran valinta, osa 3: Valotus

Reissutyyliä

Kävimme Einon 10v synttäreiden kunniaksi Lontoossa. ihana kaupunki, johon liittyy paljon nuoruusmuistoja. Kirjoitin reissusta aijemmin postauksen, voit halutessasi lukea sen täältä.
Nämä kuvat otettu Lontoon matkalta toukokuussa. Hotellissamme oli mainio pieni porraskäytävä ja halusin mieheni ottavan asu kuvat portaikossa. Todettakoon tähän väliin, että otan yleensä asukuvat itse, kaukolaukaisijan avulla. Hotellin portaikko oli ahdas ja muutenkin olen vielä siinä vaiheessa, etten kovin pitkiä aikoja kehtaa julkisissa tiloissa poseraata ja tähän kun yhdistetään vähemmän kuvaava mieheni ja kärsimätön poikani niin kuvista tuli aika hyviä!

Tämä mekko on Junarosen mallistoa ja yksi ehdottomista kesäsuosikeistani!  Mekko on ohutta kangasta ja niin kevyt, että muistan sanoneeni miehelleni että melkein kun alasti lähtisi. Yläviistoista otetuista kuvista ei niin käy selville, että mekko ylettyy alle polven.

Mekon kanssa olen pukenut Gossipin neule on ostettu ihan meidän lähiPrismasta, jossa on muuten yllättävän kiva valikoima juuri näitä Gossipin tuotteita. Vyö on omista varastoista. Lisäsin sen muistuttamaan, että on minulla vyötärökin!

Matkalle pakkaan usein mukaan toisiinsa hyvin sointuvia vaatteita, sellaisia joita voi huoletta yhdistellä keskenään. Yritän myös valita kevyitä ja pieneen tilaan meneviä juttuja, sillä matkustan usein vain käsimatkatavaroilla. Kesällä tämä on helppoa, mutta talvella on pakko tinkiä ja varata mukaan isompi matkalaukku. Onko sinulla erityisiä lomavaatteita, tai yhdistelmiä jotka yleensä päätyvät mukaan matkalle?

Tässä vielä yksi kuva mistä näkyy kivasti tuon mekon kuosi ja ihana väri. Aika hempeää on. Helle saisi tullakkin, että pääsisi pukemaan tämän mekon yllensä. Alkaa jo kyllästyttää tämä luminen kesäkuu.

Ihanaa päivää sinulle!

 

Raparperi -mansikkajuustokakku

Olen todella suuri juustokakkufani. Pidän makean ja kirpeän yhdistelmästä joka usein toistuu valitsemissani resepteissä. Juhannuksena voi herkutella vaikka tällä helpolla ja herkullisella Raparperi -Mansikkajuustokakulla. Kakkua ei tarvitse paistaa, joten sen tekeminen onnistuu vaikka mökillä. Juustokakku kannattaa tehdä edellisenäpäivänä, jolloin se saa rauhassa hyytyä. Jos kakkuni menevät pieleen, johtuu se useimmiten juuri siitä, että minulla on liian kiire irroittaa kakku vuuasta.
Tykkään juustokakuista niiden helppouden takia. Makuja on helppoa muunnella kun perusteet on hallussa. Sekoitan kermavaahdon sekaan aivan viimeiseksi, silloin koostumuksesta tulee mielestäni kuohkeampi. Olen kuitenkin kokkina hyvin suurpiirteinen, enkä ota vastuuta resepteistäni! Kokeilu omalla vastuulla.

Raparperi -mansikkajuustokakku ohje

Raparperi -mansikkajuustokakku

Pohja:
1 paketti kaurakeksejä
75g voita
Täyte:
200g rahkaa
200g vanilija tuorejuustoa
3 dl kermaa
1 dl sokeria
2 tl vanilija sokeria
6 liivatelehteä
200g pakaste mansikoita
7 raparperin vartta
0,5 dl raparperimehua
Aloita tekemällä pohja. Murskaa keksit ja yhdistä ne sulatettuun voihin. Painele seos leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan ja laita jääkaappiin odottamaan.
Kuori ja pilko raparperi, laita kattilaan sokerin ja pakaste mansikoiden kanssa. Sekoita alussa, ettei seos ota pohjaan kiinni. Keittele hetki miedolla lämmöllä, että maku tiivistyy ja raparperit pehmenevät. Jäähdytä.
Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.
Sekoita keskenään rahka ja tuorejuusto, lisää joukkoon jäähtyneet masikat ja raparperit.
Vatkaa kermavaahdosta pehmeä vaahto.
Kuumenna raparperimehu, purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi ja sekoita kuuman mehun joukkoon liivate. Älä keitä liivatetta. Jäähdytä seosta hetki.
Sekoita liivate rahka tuorejuusto mansikka raparperi seokseen. Sekoita kermavaahto varovasti seoksen sekaan. Kaada kaikki pohjan päälle ja anna hyytyä kylmässä rauhassa useampi tunti tai yön yli.
Koristele tuoreilla mansikoilla ja nauti raparperimehun kanssa! Mansikoiden kanssa enempi on parempi, eikö?

 

Raparperi -mansikkajuustokakku ohje
Raparperi -mansikkajuustokakku ohje

 

Me napattiin kakku mukaan ja paineltiin pihan yli mummolaan kahville! Herkullinen kakku katosi nopeasti parempiin suihin. Nam!
Onko sinulla jotain erityisiä juhannus reseptejä?

Päivän asu – siksakkia

Tämän hameen olen jo kerran aikaisemminkin esitellyt täällä blogissa, mutta nyt yhdistin sen valkoiseen hihattomaan kauluspaitaan. Olen ollut vähän arka käyttämään hihattomia paitoja, mutta oikeastaan yhdistelmä on aika kiva. Onneksi en osaa photoshopata tarpeeksi hyvin, pysyy realismi mukana näissä kuvissa.
Plus size muotia

Hankkeeni ruveta ottamaan näitä asukuvia on tehnyt gutaa itsetunnolleni. Olen ruvennut miettimään enemmän kivoja yhdistelmiä vaatekaapistani ja näkemään vähän vaivaa pukeutumisen eteen. Se on kaikki tuonut hyvää asennetta itseäni kohtaan. Vaikka näenkin kuvissani paljon niitä negatiivisia asioita, ylipainon, kasoisleuan ja ties mitä, näen kuitenkin myös paljon hyvää. Oikeastaan sen hyvän näkeminen on lisääntynyt kuvien ottamisen myötä todella paljon.

Haluan elää elämää, jossa ylipaino ei määritä minua, vaan määritän itse itseni. Jos haluan leikitellä vaatteilla, näyttää kauniilta ja satsata ulkonäkööni, on se mahdollista ja sallittua nyt, juuri tässä painossa.

Olen myös uudella tavalla kiinnostunut kauneuden hoidosta. Haluaisin oppia meikkaamaan ja laittamaan hiukseni jotenkin uudella tavalla! Olen kehno käyttämään huulipunaa, se saa minut aina näyttämään kalpealta. Olen varmaan kokeillut vääriä värejä. Tarvitsisin jonkun koulutuksen aiheesta!

Plus size muotia

Onko teillä jotain pulmakohtia meikkaamisessa tai hiusten laitossa? Vai meneekö kaikki tasaisen varmasti? Uskallatteko kokeilla uusia juttuja vai jumiudutteko helposti hyväksi havaittuihin juttuihin?

Hauskaa päivää sinulle!