Valokuvauskoulu toteutetaan yhteistyössä PhotoBoxin kanssa.


Tarkennus

Tarkennus on usein ratkaisevassa roolissa siinä, onko kuva onnistunut vai ei. Sommittelulla, rajauksella eikä edes jälkikäsittelyllä voida tehdä paljoakaan, jos kuva on samea ja tarkennus on kohdistettu väärin. Monissa kameroissa on olemassa automaattitarkennus, mutta ymmärtämällä tarkennuksen periaatteita, voidaan lopputulokseen vaikuttaa halutulla tavalla.
Objektiivi on mahdollista tarkentaa kerrallaan vain yhdelle tasolle. Puhutaan syväterävyydestä. Se tarkoittaa sitä, että kuvassa ainoastaan määritelty taso on terävä ja kaikki sen edessä ja takana näkyy periaatteessa epäterävänä. Käytännössä terävyysalue on kuitenkin riittävän tarkka tietyllä alueella tarkennustason kummallakin puolella.
Henkilökuvauksessa tarkennetaan silmiin, jolloin silmät ovat terävät ja henkilö piirtyy kuvaan muuten riittävän terävänä. Jos silmät näyttävät sumeilta, tuntuu kuva kauttaaltaan epäterävältä.
Terävyysalueella saadaan korostettua kuvassa olevaa kohdetta. 

Tarkennuksella voidaan ohjata katsojan huomio haluttuun kohteeseen. Etenkin henkilökuvauksessa tarkennuksen avulla saadaan pääkohde nostettua esiin taustasta.

Syväterävyyteen vaikuttaa käytetty aukko. Mitä suuremmalla aukolla kuvataan, sitä kapeampi on syväterävyys. Usein on tarkoituksen mukaista, ettei kaikki kuvassa oleva näy tarkkana. Se antaa kuvan pääkohteelle täyden huomion ja poistaa erilaisia epäolennaisuuksia. Toisaalta laajaa syvyysterävyyttä tarvitaan kun otetaan esimerkiksi ryhmäkuvia tai halutaan taltioida maisemaa.

Syvyysterävyyteen voidaan vaikuttaa aukon lisäksi myös kuvausetäisyydellä, kohteen ja taustan välisellä erolla ja polttovälillä. Toisin sanoen, saat kohteen irti taustasta kun otat kuvan läheltä, lisäät kohteen ja taustan välistä välimatkaa tai kuvaat teleobjektiivilla.

Polttoväli

Valokuvaukseen liittyy monenmoista termiä ja osa niistä vaati omalla kohdallani rautalangasta vääntämistä kerran jos toisenkin. Yksi näistä rautalangasta vääntämisen kohteita on ollut polttoväli. Käsittämätön jo sanana. Polttovälin muuttamisella tarkoitetaan zoomausta. Alla olevasta kuvasta näet miten polttovälin muuttuminen vaikuttaa kuvaan. Olen koko ajan seissyt samassa paikassa kasvihuoneeseen tarkentaen. Vasemmassa yläkulmassa polttoväli on 250,0 mm ja oikeassa alakulmassa 17,0 mm. Sarja havainnoillistaa sen, että mitä kauemmaksi zoomataan, sitä kapeammaksi kuva käy. 
Polttoväliin vaikuttaa kameran kennon koko, mutta tässä kohtaa nostan kädet pystyyn ja ohjaan eteenpäin. Olen asiasta lukenut ja tajuan sen verran että polttoväli on laskettu täyskennolle, eli kameralle jonka kenno vastaa 35 mm filmiä. Croppi kenno, jota itse käytän, on pienempi, jolloin siihen myös taltioituu kapeampi kuva kuin täyskennolle. Eli jos kuvaan omalla 50mm objektiivillani omalla kamerallani Canon 60D:llä, niin ottamani kuva on kapeampi kuin jos ottaisin kuvan täyskennokameralla. 50mm objektiivi yhdistettynä kameraani vastaa 80 mm objektiivia täyskennolla. Mutta sitä en aivan käsitä että mikä merkitys tällä tiedolla on kaltaiselleni harrastaja kuvaajalle. Ehkä se selviää matkan jatkuessa.
Kuvatessa polttovälillä on merkitystä. Liian pitkällä putkella ei mahdu sisätiloissa kuvaamaan ja toisaalta liian laajakulmaisella ei saa yksityiskohtia erottumaan taustasta. Mitään ainutta yhtä ja oikeaa polttoväliä ei kuitenkaan ole olemassa. Kaikki riippuu pitkälti siitä millaisen kuvan haluat ottaa.
Muistan kun hommasin ensimmäistä objektiiviani ja tiedustelin eräällä nettikeskustelu palstalla mikä olisi hyvä. Se oli virhe, sain ison vyörytyksen niskaani ja käskyn opetella kuvaamaan. Tai virhe ja virhe, opin, ettei kannata hankkia mitään ennen kuin tietää sen verran että tajuaa tarvitsevansa jotain.
Näin tällä kertaa, iloisia kuvaushetkiä kameranne kanssa.
Lue myös valokuvauskoulun edelliset osat! osa 1: Kameran valinta, osa 2: Kameran valinta, osa 3: Valotus