Totta joka sana. Se oli yksi keväinen päivä mökillä kun ajattelin, että voisin ruveta kirjoittamaan suosittua blogia, jolla tienaa rahaa. Ajattelin jopa, että voisin vaikka siirtyä kokonaan bloggaamaan ja kiertelemään erilaisissa bloggaaja pirskeissä verkostoituen ja ilmaisnäytteitä kahmien. Minua voitaisiin haastatella lehtiin ja kutsua puhumaan messuille.
Menestyvän bloggaajan urani lähti oikeastaan aika mukavasti käyntiin. Olin tehnyt hyvää taustatyötä ja kerryttänyt kokemusta. Ensimmäisen blogini perusin jo vuonna 2007, joten blogi maailma sinällään oli minulle tuttua, kuten myös facebookit, Instagrammit ja Twitterit. Nyt pitäisi enää siirtää blogin aihepiiri hieman laajempaa lukijakuntaa palvelevaksi. Kokeilin DIY -ohjeita, resepteja, plus -muotia ja sekalaisia matkailu vinkkejä. Kävin kurssin bloggaamisesta ja lisäsin blogin reunoille asiaan kuuluvat mainokset. Aika pian sain myös kutsun Indiedays blogi portaaliin. Se oli hieno päivä. Kuvittelin, että portaali toisi onnen. Yhteistyöpostauksia ja shampanjaa muiden bloggaajien kanssa. Käsittämättömät tienestit mainostuloilla. Olin väärässä.
Olen puolessa vuodessa tienannut noin viisi euroa. Mainoksista tienatakseen pitäisi tehdä erilaisia mainospostauksia, joiden avulla saisi lukijat linkkaamaan ja ostamaan näitä kyseisiä tuotteita. Huomasin olevani liian laiska sellaiseen. DIY -postaukset vaativat järkyttävät määrät työtä, eikä niitä siltikään lukenut kukaan. Muoti ei kiinnosta tarpeeksi, siis minua, lukijoita kyllä. En ole kovin kiinnostunut shoppailusta ylipäätään, en ainakaan siinä mielessä, että voisin inspiroida ketään muuta ostamaan mitään. Olen saanut yhden kutsun bloggaaja tapahtumaan, jonne en päässyt omien menojeni vuoksi. Totuuden nimissä on sanottava, että olen myös saanut mukavia yhteistyö ehdotuksia, ja sen mukana esimerkiksi tuoreita yrttejä ja muutaman kirjan. Ja askartelutarvikkeita, joiden yhteistyökuviot solmin edellisen blogini aikaan.
Kaiken kaikkiaan olen lähtöpisteessä. Blogiani lukee ehkä himpun verran suurempi yleisö kuin askartelublogiani, facebookissa blogillani on muutama sata seuraajaa enemmän ja saan jonkin verran enemmän ihastuttavia komentteja kuin edelliseen blogiini.
Mikä sitten on muuttunut? Nautin tämän blogin tuomasta vaihtelusta ja vapaudesta. Siitä, että olen saanut kokeilla erilaisia asioita, kirjoittaa enemmän ja vaihtelevista aiheista.
Mitä olen matkalla oppinut?
Bloggaaminen on parasta silloin kun sitä tekee ensisijaisesti itselleen. Kirjoittaa siitä mistä itse on kiinnostunut, sillä aikataululla mikä itseään parhaiten palvelee ja ennen kaikkea omana itsenään, rehellisesti omia arvojaan tunnustaen. Suosittua blogia ei kannata perustaa. Vähän niin kuin hittibiisiä ei kannata kirjoittaa. Kannattaa vain pyrkiä eteen päin, parantaa, kehittyä ja kokeilla.
Olen huomannut, että pidän kirjoittamisesta silloin kun tuntuu, että minulla on jotakin sanottavaa. Olen huomannut, että aina ei ole. Tykkään monista asioista, kuten kotona olemisesta, askartelusta, valokuvauksesta ja matkustamisesta. Rakastan perhettäni. Ehkä blogini tulisikin keskittyä siihen pääasiaan, että kuka minä olen. Sillä tuskin tullaan tekemään massia tai juomaan shampanjaa, ainakaan blogiin liittyen, mutta hei, kuka tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ehkä epätrendikkyys, ylipainoisuus ja suurperheen äitiys on joskus vielä myyvää?
Huomasitteko, en ole katkera. Jatkan oman bloggaaja minäni etsintää. Pysykää mukana!
Mikä teitä motivoi bloggaamisessa?
