Askartele hauska kurpitsa

Innostuimme työpajalla askartelemaan syksyisiä kurpitsoita näin syksyn kunniaksi. Tekniikaltaan nämä ovat tosi helppoja, sillä meillä on käytössä Sizzix leikkuri, jonka avulla lähes kuka tahansa pystyy leikkaamaan iri haasteellisiakin kuvioita. Työssäni kehitysvammaisten parissa leikkuri on ahkerassa käytössä, sillä sen avulla pystymme kiertämään toisinaan aika haasteellisen saksilla leikkaamisen. Leikkuri on myös tosi turvallinen, sen avulla on lähes mahdotonta teloa itseään.
Periaatteessa nämä pikkuiset kurpitsat onnistuvat myös ilman leikkuria, sen kuin taittelet paperista haitareita, jotka sitten liimaat yhteen rinkulaksi ja taitat kiekoksi. Yhteen kurpitsaan tarvitset kuusi rosettia.

Rosettien reunat voi ennen yhteen liimaamista tummentaa kevyesti musteella, jos haluaa niihin kuluneemman vintage lppkin. Olen myös lisännyt kurpitsoiden pintaan oranssin ruskeaa kimalleliimaa elävyyttä tuomaan.

Lehdet on leikattu Sizzixillä ja liimattu keppien kanssa keskelle kurpitsaa ylimmäisen rosetin keskellä olevaan reikään. Alhaalla vasemmalla näkyy kurpitsa, jossa kimalleliima on vielä märkää. Nyt kuvia katsellessa huomaan, että unohdin tehdä muihin kurpitsoihin pellava langasta rusetit, niin kuin alkuperäinen ajatus oli. Ehkäpä käyn vielä lisäämässä ne, ennen kuin kurpitsat pääsevät kattauksen koristeeksi.

Mukavia askartelu hetkiä sinulle!

Video: työhuoneella

Innostuin tekemään pienen esittelyvideon työhuoneestani.  Lyhyestä virsi kaunis, joten ei muuta kuin tervetuloa virtuaalikierrokselle!

Työhuoneella työskentelee lisäkseni kahdesta kolmeen kehitysvammaista henkilöä, joten aivan yksityiskäytössä työhuoneeni ei ole.

Millainen askartelutila sinulla on?

Pidetään jätskibileet!

Pidetään jätskibileet
Kun minulta kysyttiin olisiko meidän perheellämme mitään sopivia juhlia tulossa, johon uusi  Synttäri trio sopisi, olin heti että Kyllä! Minusta pienten juhlien järjestäminen on arjen suola. Ei tarvita kummoista tekosyytä meidän perheessä, niin kekkerit järjestetään aivan varmasti. Välillä kutsutaan vieraita ja välillä juhlitaan ihan oman perheen kesken. Tykkään valmistella juhlia sekä tarjoiluiden, että muun rekvisiitan suhteen. Olen kokemuksen kautta oppinut, että jos haluaa laittaa paljon aikaa ja vaivaa koristeluun, kannattaa tarjoiluissa mennä helpomman kautta. Jäätelö on siitä hyvä valinta, että yleensä siitä pitävät kaikki, se on helppoa laittaa esille ja silti tarjoiluista saa näyttävän näköistä!
Nämä jätskibileet rakennettiin uuden laktoosittoman Pingviini synttäritrion ympärille. Kaikki varmaan muistavat lapsuudestaan suklaa-, mansikka- ja vanilijakermajäätelön yhdistävän Herkkutrio jäätelön? Pingviini jäätelö täyttää tänä vuonna 80 vuotta ja sen kunniaksi Synttäritrio on saanut uudet, täysin laktoosittomat raidat mansikka-, banaani- ja päärynäkermajäätelöstä. Uutuusjäätelön maut ja värit tulevat luonnosta. Pingviinijäätelön valmistaa Suomen Nestle Turengin jäätelötehtaalla.
Pidetään jätskibileet

Jätskibuffan idea piilee siinä, että jokainen saa koota itse oman jäätelöannoksensa. Mikä voisi olla hienompaa kuin kehittää oma jätskiannos?

Jätskibaariin sopii hyvin esimerkiksi

  • Daim
  • Kismet
  • Domino tai Oreo muru
  • Ranskanpastillit
  • Strösselit
  • Paahdetut mantelit
  • Mansikkahillo
  • Hedelmät ja marjat
  • Suklaakastike
Hienonsin kaiken muun aika pieneksi muruksi, paitsi ranskanpastillit, strösselit ja hedelmät ja marjat, jotka tarjoiltiin kokonaisena. Jos mukana olisi ollut pienempiä lapsia, olisin ehkä pilkkonut myös hedelmät. Kaikki lisukkeet oli buffassa pienissä purkeissa, joista niitä saattoi helposti lisätä omaan annokseensa. Ja täytyy sanoa, että aika huikeita annoksia juhlissa nähtiinkin. Näissä kekkereissä “vähemmän on enemmän” sanonta ei selvästi pitänyt paikkaansa.

Ja jos haluaa tehdä enemmän itse, niin monet lisukkeet voi tehdä valmiiksi hyvissä ajoin. Mikset leipoisi keksimuruja itse, tai tekisi kotitekoista daimia? Kun lisukkeet on tehty edellispäivänä valmiiksi, ei juhlapäivänä tarvitse tehdä kuin koristelu ja laittaa itsensä ja lapset paardikuntoon.

Vinkkinä vielä jätskibuffan tekijälle, että pöydästä saa näyttävämmän kun valittavia lisukkeita on paljon, mutta määrän ei tarvitse olla kovin suuri.

 

Pidetään jätskibileet

Jätskijuhlista sain myös hyvän tekosyyn hankkia pieniä söpöjä kippoja tarjoiluastioiksi. Tein kippoihin valmiiksi jäätelöpalloja ja laitoin annokset takaisin pakkaseen, näin juhlien alkaessa minun ei tarvinnut enää muuta kuin nostella valmiit jätskiannokset pöytään. Helppoa, nopeaa ja näyttävää. Ja onhan nuo pikkupurkit aika söpöt, eikö?

Jäätelö raadin mukaan “vihreä oli parasta”, “banaani maistui hyvältä”, “haluan lisää mansikkaa”. Eli aika tasaisesti äänet jakautuivat eri makuvaihtoehtojen kesken. Päärynä taisi kutenkin viedä meidän makugallupissa voiton. Ehkä suorin palaute tuli siitä, että kaikki lapset nuolivat kipponsa putipuhtaaksi ja vaativat lisää. Johon äiti ei sitten kuitenkaan suostunut.

Miten on? Maistuuko jätski sinulle? Mikä on suosikki makusi? Oletko jo maistanut Synttäritrioa?

*yhteistyö

Snapchattaillaan!

Mä olen viimeinkin hurahtanut myös snapchattiin. Luulin ensin, että alan olee jo liian vanha mihinkään uusiin sosiaalisiin medioihin, mutta sitten huomasin, et enhän mä ookkaan.
Hahaa! Siel on ihan varmasti muitakin keski-ikäisiä, en vaan oo löytänyt.

Olen luonut sinne tilin, jossa näkyy vähän enemmän sellaista tavallista arkea. Pyykkikasoja, perhe-elämää, blogipostausten taustalla tapahtuvaa liikehdintää ja ehkä jotain kuivakkaa huumoria myös. Ajattelin, että se voisi olla epävirallisempi kanava kuin insta tai tämä blogi, kun sinne voi hetken mielijohteesta laittaa fiiliksiä, eivätkä ne jää ikuisiksi ajoiksi polttelemaan kenenkään verkkokalvoille.

En ole vielä kovin haka snäppäilijä, eikä minulla ole montaakaan seurattavaa, joten jos sä myös olet Snapchatissa, niin laita sun käyttäjätunnuksesi tänne, niin tuun heti kattoo! Tai ketä sä suosittelisit seurattavaksi?

Mut löytää omalla nimellä minna_enqvist.

Nähdään Snapchatissä!

Muuten, jos oot alkuun ihan pihalla niin kuin mäkin, niin täällä oli oiva video alkuun. Snapchat for dummies. ihan suomeksi.

Syksyinen kranssi pihalta löytyvistä tarvikkeista

Syksyinen luonto on todella kaunis. Jäin oikein ihmettelemään sitä eilen kun kävin pienellä sienestysreissulla poikani kanssa. Mustikanvarpujen lähes neon punainen sävy, vaahteran upea liukuväritys keltaisesta punaiseen. Keltaiset koivut ja punaiset puolukat. Mikä väriloisto. Parasta titysti on se, että maisema muuttuu joka päivä, kellon ajastakin riippuen. Aamulla kaiken peittää valkoinen kuura. Jotenkin näitä miettiessäni päädyin askartelemaan luonnonmateriaaleista ja miksikäs ei. Koko pihamaa on käytännöllisesti katsoen täynnä askartelumateriaalia.
Päädyin tekemään syksyisen kranssin ulko-oveen.

Syksyinen kranssi pihalta löytyvistä tarvikkeista

Tarvikkeet:
  • Tuijan oksia
  • ohutta rautalankaa
  • sakset
  • ruusunmarjoja, kiinankärhön kukintoja tai mitä kaunista pihaltasi löytyykään

 

Aloitin harventamalla etupihan tuijia. Leikkasin niistä oksan sieltä, oksa täältä, niin ettei mihinkään muodostu isoa koloa tai muuta epätasapainoa. Samalla lailla leikkasin myös kärhöä ja ruusupensasta. Huomioithan, että naapurin pihalta ei aa kerätä kranssi tarvikkeita ilman lupaa.
Sen jälkeen tein ohutta rautalankaa käyttäen tuijista seppeleen. Kun seppele oli valmis pujottelin kiinankärhöt ja ruusunmarjat kranssin sisälle. JA vola! Valmista! Eikä kuulkaa maksanut mitään.
Syksyinen kranssi pihalta löytyvistä tarvikkeista

 

Syksyinen kranssi pihalta löytyvistä tarvikkeista

 

Syksyinen kranssi pihalta löytyvistä tarvikkeista

Millaisia askarteluita te olette tehneet luonnonmateriaaleista?

Metsäterapiaa

Vaikka syksyyn liittyy tietty haikeus menneestä kesästä, niin on pakko myöntää, että olen syksyihminen. Luonnon kauneus, varisevien lehtien tuoksu, sadonkorjuun aika ja aamujen kuulaus. Puhumattakaan syksyn upeasta valosta joka värjää kaiken kultaiseksi. Huomaan, että minun tulee liikuttua metsässä enemmän kuin muina vuoden aikoina.
Syksyisin luonnossa liikkuminen on monella tapaa erityistä. Satokausi on parhaimmillaan myös luonnossa. Sienet ja marjat odottavat poimijaansa. Itse en ole kummoinen marjastaja, olen tänä vuonna saanut kerätyksi litran puolukoita. Mutta sieniä kerään yli omien tarpeiden. Sienestämiseen liittyy niin monia hyötytekijöitä, että se on suorastaan terveyttä edistävää. Ensinäkin liikunta. Metsässä samoillessa ja sienten perässä kulkiessa matkaa taittuu huomaamatta useita kilometrejä. Raitis ilma virkistää ja saa paremmalle tuulelle. Sienet ovat terveellistä ravintoa ja niiden löytäminen herättää jonkin alkukantaisen keräilijän riemua, jota on vaikea selittää. Se tunne kun hankit perheellesi ravintoa omin pikkukätösin, on erinomaisen hyvä. Metsässä liikkumisen hyötyjä on tutkittu paljon. Jo viiden minuutin metsässä samoilu vähentää sressiä.
Menkää siis metsään ja nauttikaa ulkoilmasta, (vielä kun voitte 😉