
Kuuluuko käsillä tekeminen sinun elämääsi? Vai onko sinulla jokin muu tapa rentoutua ja ottaa aikaa itsellesi?
Kuuluuko käsillä tekeminen sinun elämääsi? Vai onko sinulla jokin muu tapa rentoutua ja ottaa aikaa itsellesi?
Tarvikkeet:
Voin kertoa, että sain odotella. Sitä inspiraatiota. Palasin häntä koipien välissä kauppaan kun deadline alkoi uhkaavasti lähestyä ja ohrapussi odotti edelleen avaamattomana kaapissa. Löysin tomaattiohratto pussin, joka vaikutti huomattavasti helpommin lähestyttävältä. Niinpä sitten joulun välipäivinä kaappien huutaessa tyhjyyttään, tartuin viimein ohrahaasteeseen. Aloitin helpolla ja tuunasin valmisruokapusseista ihan kelpo ohraton. Tästä rohkaistuneena avasin viimein myös sen kaapissa kummitelleen ohrapussin ja yllätyin. Ohra toimii erittäin näppärästi esimerkiksi punajuuren kaverina. Sekä salaatissa, että laatikossa. Ja siinä ohratossa, joka valmistetaan risoton tapaan.
Yksi kiva ohje syntyi vähän sattumalta niistä tarvikkeista mitä kaapista sattui löytymään. Nimittäin punajuuri -ohra -briejuustopaistos. Sarjassa rentoa kotiruokaa.
Keitä punajuuret kokonaisina sopivan kypsiksi. Kuori ja raasta karkeaksi raasteeksi. Sekoita ohra ja punajuuri, mausta tuoreella tai kuivatulla tinjamilla.
Pilko juusto ja halutessasi nokare voita ja sekoita se punajuuren ja ohran sekaan. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa suolalla.
Laita kaikki vuokaan ja paista uunissa 20 minuuttia 200 asteessa.
Miten menee sokeriaddiktit? Onko himot pysyneet hallinnassa? Itse ole kerrassaan tyytyväinen olooni, sillä viel kertaakaan ei ole tullut sellainen tilanne eteen, että olisi “pakko” saada sokeria. Jopa eräs jälkiruoka on kylässä ollessa nautittu, hedelmärahka ilman lisättyä sokeria.
Hellurei ja hellät tunteet! Pakkasta on niin paljon, että koulutaksit ei lähde käyntiin ja meillä alkoi lukuvuosi heti kriisillä. Onneksi oma auto käynnistyi pienen lämmittelyn jälkeen ja saatiin muksut kouluun, joskin vähän myöhässä. Se on tätä maalla asumisen riemua se.
Olen viime päivinä hautunut työpöytäni äärelle ja viimeistellyt 2015 vuoden Project life kansiotani. Kuinka rentouttavaa ja mukavaa puuhaa. Katsella vuotta taakse päin, elää uudelleen parhaita hetkiä ja lisätä muutama koriste ja tekstin pätkä sinne sun tänne. Juuri sellaista, mille toivon jatkossakin löytäväni enemmän aikaa! Siinä samassa inspiraatiossa skräppäsinkin yhden sivun. Voi veljet, askarteluinspiraationi on tainnut palata!
Project life on valokuvakansio, tai oikeastaan se on vähän enemmän kuin valokuvakansio. Se on yksinkertainen, mutta luova tapa tallentaa muistoja. Minä olen tehnyt kolme vuotta Project lifeä ja voin sanoa, että kansio on vaivansa väärti.
Innostuitko? Hätä ei ole tämän näköinen! Alkuun päästäksesi tarvitset albumin, muovitaskuja, kortteja ja kynän. Kannattaakin lukea aikaisemmat postaukset aiheesta, sillä ne
Siis mikä on Project life? ja Project life kerää valokuvat yksiin kansiin.
Oletteko te Project lifen tekijöitä? Tekisikö mieli kokeilla?
Mahtava homma, että vuosi ilman sokeria on poikinut paljon huomiota niin täällä blogissa kuin facebookissakin! Hienoa, että niin moni mukaan ja tukemaan minua tässä projektissa. Viides päivä menossa ja sen suhteen asiat on mallillaan. Makean himoa ei ole ollut, eikä sen puoleen mitään vierotusoireitakaan. Miten teillä muilla on sokeriton elämä pyörähtänyt käyntiin?
Haluaisin vielä tarkentaa edellistä kirjoitustani koskien makeutusta sen verran, että kehoitan vahvasti jättämään pois kaikki keinotekoiset makeutusaineet ja näin alkuun myös kaikki hunajat sun muut vaahterasiirapit. Tarkempi tutkiskelu sitä paitsi osoitti, että vaahterasiirapin kannattaja karpit ovat enimmäkseen jenkkejä. Suomalaiset karpit ovat kriittisiä vaahterasiirapin suhteen. Jää nähtäväksi otanko sitä ollenkaan mukaan. Mutta aluksi, koko tammikuu, mennään täysin herkuttomalla linjalla!
Meillä herkuton tammikuu on koko perheen projekti. Myös lapset karsivat ruokavaliostaan pois sokerin. Se onkin lisännyt hedelmien syöntiä kummasti. Omenoita ja appelsiineja syödään sitä mukaa kuin kaupasta ehtii niitä kotiin kantamaan.
Olen kuitenkin ollut muutoin hieman heikossa hapessa, sillä kuukausi sitten alkanut on-off niskajumi on mennyt niin ikäväksi, että se on vaikuttanut yöuniini. Kävin eilen lääkärissä ja tänään crosfit boksilla mobbailemassa, joten toivon, että tilanne paranee. Täytyy tunnustella omaa vointia, sillä unettomuus vaikuttaa elämänlaatuun melko voimakkaasti. Ja olen taipuvainen ahdistumaan joten nyt täällä keskitytään omaan hyvin vointiin ihan lääkärin määräyksestä. Onneksi ainakin verensokerit pysyvät tasaisena kun ruokailuun on tullut keskityttyä tavallista enemmän. Kaiken kaikkiaan on tehtävä enemmän sitä mitä rakastaa.
Olen päättänyt antaa itselleni lisää aikaa askartelulle, hyvän ruuan laittamiselle, valokuvaukselle, leppoisille lenkeille luonnossa, treenaamiselle ja lukemiselle. Haluan vähentää kiireen tuntua ja asioita, jotka tuovat stressiä elämääni. Ei ihan helppoa, mutta tällä hetkellä on pakko priorisoida. Olen päättänyt, että tietoisesti pois suljen kaikki negatiivista energiaa ympärilleen levittävät asiat. Olen ollut samassa tilanteessa aikaisemminkin ja tehnyt aiheesta itselleni muisti taulun. Oli aika nostaa se esille.
Millainen tilanne teillä on? Onko elämä sopivasti balanssissa vai tuntuuko, ettei niille asioille, mitä oikeasti haluaisi tehdä tahdo jäädä aikaa? Miten te luovitte velvollisuuksien ja omien toiveittenne kanssa?
Joku ehti jo kysellä reseptien perään ja edellä olevasta vuodatuksesta johtuen uusien reseptien anti on juuri nyt heikohkoa, mutta kannattaa tsekata Ruoka&Reseptit osio, jossa on paljon sokerittomia ja hiilihydraattitietoisia reseptejä!
Mukavaa ilta sinulle!