On tämä blogin ruokapuoli ollut nyt vähän pienellä liekillä, mutta onneksi on Kaartin kut6nen.
Päätin joskus syksyllä, että kirjoittaisin tänne blogiin ravintola-arvosteluita aina kun Ravintopiirimme kokoontuu. Vaan miten kävi. Ei hyvin. Olen joulun aikaan käynyt syömässä useammassa hyvässä ravintolassa, mutta yhtään postausta ei ole syntynyt. Se on nimittäin niin, että kun oikein nauttii hyvästä seurasta, ruuasta ja juomasta niin tuo valokuvaaminen ei onnistu. Järjestelmäkameraa ei oikein tule raahattua mukana ja kännykkä räpsyt eivät tunnu antavan herkulliselle ruualle oikeutta. Kuitenkin minua harmittaa, ettei hienoista kokemuksista jää mitään jälkeä muistin tueksi. Joten ehkä nyt kun ravintolat ovat vielä tuoreessa muistissa teen niistä kokoelma postauksen.
Viime viikolla järjestettiin ensimmäistä kertaa Kaartin kut6nen, joka on kuuden Helsinkiläis ravintolan yhteinen tapahtuma, jossa asiakkaat kiertävät kuudessa ravintolassa. Jokaisessa ravintolassa saatiin nauttia yksi ruoka ja yksi juoma. Viimeisessä ravintolassa aterian kruunasi vielä pieni makea suupala.
Homma toimii niin, että liput kierrokselle ostettiin yhdestä mukana olevasta ravintolasta, joka sitten toimi myös kierroksen lähtöpaikkana. Ensimmäisestä ravintolasta lähti mukaan myös opas, joka varmisti, että koko porukka pysyi aikataulussa ja oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Oppaan avulla myös eri ruokavaliot, kuten seurueemme kasvissyöjä, saivat oikeat annokset.
Mukana Kaartin kut6sessa olivat Emo, Ragu, Juuri, Spis, Pastis ja Pompier. Näistä puolet, eli Emo, Ragu ja Pompier olivat minulle uusia tuttavuuksia. Ja millaisia tuttavuuksia? Hyviä sellaisia. Erityisesti Pompierin ankka jäi mieleen, mutta nyt kun mietin, niin Ragun muikku oli myös ehkä paras mitä olen maistanut. Eikä Emon kielessäkään ollut valittamisen paikkaa. Spis on tämän hetken suosikki ravintolani ja vaikka siellä tarjoiltu annos oli tuttu edelliseltä vierailulta, maistui lakritsilla maustettu lohi persiljanjuuren kanssa oikein hyvältä. Juuri taas on tunnettu suomalaisista sapaksista, eikä lammas pettänyt tälläkään kertaa. Pastiksessa saimme eteemme niin ikään tutun annoksen pulpoa, mutta tälläkin kertaa olisi tehnyt mieli nuolla lautanen puhtaaksi.
Tunnelma koko kierroksen ajan oli hilpeä ja jollakin tapaa keskieurooppalainen. Pitkät pöydät ja jaettavat ruuat rohkaisivat juttelemaan uusien ihmisten kanssa. Oli tosi mukava yllätys kun Juuressa pöytäämme istahti toinen Blogiringin bloggaaja. Sillä Sipuli -blogin Merituuli oli loistavaa seuraa, kiitokset sinne hauskasta illasta!
Kierros oli mukava tapa päästä fiilistelemään eri ravintoloita. Uskon, että mukana oli porukkaa, joille fine dining ei ole ennestään tuttua. Kaartin kut6nen olikin leppoisa tapa kurkistaa hyvän ruuan maailmaan, ei stressiä, ei jäykistelyä vaan hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa, niin kuin kuuluukin. Tosi kivaa oli, että ravintoloitsijat kiersivät juttelemassa ja esittäytymässä. Saipa seurueemme yksi jäsen myös muutamia vinkkejä fermentointiin.
Kaartin kut6nen on loistava konsepti ja seurueemme odottaa jo innolla mahdollista kesän uusinta kierrosta!
