Keittiö tunnelmia!

Olemme tässä lähipäivinä uusineet keittiön ilmettä. Meillä on ollut välitilassa tomaattitapetit ja sen päällä lasi, mutta lasi on hajonnut yhdestä kohtaa hellan takaa jo aika päivää sitten ja se on korjattu ilmastointiteipillä. Ei kovin tyylikästä. Välitilan uudistaminen on muutenkin ollut TO DO -listalla. Tomaatit ei enää iske entiseen malliin. Kuvat on sangen keväisiä, mutta näistä näkee hyvin millainen keittiömme on, ja missä sen ongelma kohdat ovat. Kaapinpääliset ovat täynnä tavaraa, joka ei mahdu minnekkään.

Välitilan suhteen me päädyimme helppoon ja halpaan vaihtoehtoon. Hankimme ohutta levyä Ikeasta, jonka asennus ja leikkaaminen onnistui helposti ja nopeasti. Suurin työ oli irooittaa vanha lasi. Yhdestä kuvasta näkee hyvin myös noiden todella näppärien työvalojen tilan. Ne ei valehtelematta ole koskaan toimineet kunnolla.

Uusi ratkaisu on kovin valkoinen. Olin oikeastaan vähän järkyttynyt kuinka valkoinen. Tähän ongelmaan lähdin etsimään ratkaisua Coloresta. Nettikauppa on nimensä mukaisesti sisustajan karkkikauppa. Ajattelin, että tapetoin tuon välitilan levyn yläpuoleisen alueen voimakkaan värisellä tapetilla ja päädyin tähän. Tapetti on samaa sarjaa kuin, se minkä laitoimme portaisiin. Katso portaiden muodon muutos täältä. Coloresta tapettia sai metritavarana, eli pienen alueen tapetointiin ei tarvinnut hankkia koko rullaa.

Luulisi piristävän liian valkoisen keittiön! Olen jostain lukenut, että tapetti on mahdollista suojata jollain aineella niin, että se kestää pyyhkimistä paremmin. Täytyy ottaa asiasta selvää, sillä hellan yläpuolella tapetti on altis rasvalle ja muille kokkaushöyryille. Onko teillä enempää tietoa tapetin suojaamisesta?

Samalla tuli tilattua vähän muutakin mukavaa, juhlatarpeita loppukesän puutarhajuhliin, leipomisvälineitä ja taulunkehykset. Saatoin vähän innostua. Niistä lisää kunhan tilaukseni saapuu!

Mukavaa päivää sinulle!

Päivän asu – kasvihuone look!

Tänään esittelen teille Päivän asun, kasvihuone lookkini. Kasvihuoneessa työskennellessä tärkeää on mukavuus ja ilmavuus. Ne teistä, joilla on kasvihuone tietävät mistä puhun. Kasvihuoneessa on lämmintä ja kosteaa, eikä siellä juurikaan kierrä ilma. Tai riippuu tietysti vähän kasvihuoneesta, mutta yleisesti ottaen ilmasto on lähinnä trooppinen.

Asu kuvat olen ottanut silloin kun kasvihuoneen laatoitusta vielä viimeisteltiin. Eli olen tässä lakaisemassa asennushiekkaa laattojen väliin. Vaikka itsekasvihuone ei olekkaan ihan sellainen unelmieni vanhoista ikkunalaseista koottu historiaa huokuva lasihuone, tekee laatoitus sille hyvää. Se huijaa koko kasvihuoneen näyttämään hiukkasen varteen otettavammalta. Ainakin minun mielestäni. Kuvissa laatoitus näyttää menevän vähän epämääräisesti sikin sokin, mutta oikeasti meillä oli systeemi. Lopputuloksen nähtyämme totesimme Tanen kanssa, että autistinen henkilö ei kestäisi katsella kasvihuoneemme laatoitusta. Että sellainen systeemi.

Tämän ihanan mekon olen ostanut Lontoosta Primarkista. Sen yläosa on läpikuultavaa materiaalia ja leikkaus laskeutuu nätisti, eikä ole liian säkkimäinen. Aivan ihana vaate lämpimiin kesäilmoihin!

Oikeastaan aika ihanaa katsoa näitä kuvia nyt kun kasvihuone oikein kukoistaa ja kaikki kasvit on kasvaneet huimasti tuosta. Erityisesti nuo amppelimansikat on olleet hyvä hankinta. On kiva syödä muutama punaposkinen mansikka palkkana kasvihuoneen kastelusta.

Mukavaa päivää sinulle!

Kesäkuu kuvina

Kesäkuu on ollut sateinen, mutta siitä huolimatta siihen on sisältynyt monia hyviä hetkiä. Instagram toimii hyvänä visuaalisena päiväkirjana. Sinne tulee merkittyä muistiin hetkiä, jotka tekevät elämästä hyvää. Tavallista arkea ja vähän erityisempiä juttuja. Pieniä, nopeasti ohi kiitäviä tunnelmia.

Kuvavirtaa on hauska selailla kuun lopuksi ja katsoa, mitkä kuvat ovat keränneet eniten tykkäyksiä. Ehkä ne ovat herättäneet mukavia muistoja ja ajatuksia myös teissä lukijoissa. Ensimmäisen kerran keräsin Instagram -kuvat yhteen viime kuussa. Löydät ne täältä.

Tässä kuussa on hoidettu puutarhaa ja syöty! Listalle pääsivät vapaana tepastelevat kanat, uusi kasvihuone, raparperijuustokakku (jonka ohje on tulossa blogiin, kunhan saan sen kirjoitettua!), hääpäivän brunssi ja mökin kukkapenkki.

 
Aika mukavia kuvia. Usein omat suosikkini eivät yllä tykätyimpien listalle, mutta niin sen kuuluu mennäkkin. Katsoja ei näe kuvan kaikkia merkityksiä ja siksi kuva voi samaan aikaan olla yksityinen ja julkinen. Eikö olekkin ihmeellistä?

Pidätkö sinä päiväkirjaa jossain muodossa?

Mukavaa päivää sinulle toivoo Minna

Askartelun helppoudesta ja vaikeudesta.

Skräppäys Mojoni on toden teolla palannut! Olen siivonnut askartelu tarvikkeitani työhuoneeni muuttoa silmällä pitäen (Uusi työpaja alkaa kohta olla valmis!!) ja innostunut samalla skräppäämään uusia kuvia. Näistä uuden aallon sivuista on tullut tälläisiä helposti rakentuvia, ilman mitään sotkuisia tekniikoita. Ei edes leimausta. Olen vaan liimannut paperia yhteen ja ihan vähän räiskinyt maalia päälle. Olen tavoittanut taas sen helppouden, joka kuuluu askarteluun. Sellaisen mukavan luovan Flown jota olen kaivannut. Inspiraationa olen käyttänyt ihanan Australialaisen Em Starfacen luonnosta.

Kun bloggasin pelkkää askartelu blogia, joiduin askartelemaan enemmän kun olisin muuten askarrellut. Oli tehtävä projekteja, jotta oli jotakin mitä esittelisi blogissa. Askartelusta alkoi hävitä nautinto ja siitä tuli suorittamista. Siivosin askarteluhuoneen keväällä, enkä ole sen jälkeen koskenutkaan mihinkään.

Pink Bubble blogissa oli mielenkiinoinen kirjoitus siitä millainen rooli blogilla voi olla elämässä. Kun askartelu blogini päivittyi aktiivisimmillaan kerran päivässä esitellen aina uuden projektin en usko, että kyse oli enää halusta taltioida arkea ja toteuttaa itseä. Toki siitäkin, mutta ennen kaikkea kyse on liiketoiminnan pyörittämisestä. Samalla tavalla kun menet töihin silloinkin kun ei huvita, päivittyy blogi myös silloin kun ei niin natise. Aktiivinen bloggaaminen on verrattavissa työhön. Se vaatii suunnitelmallisuutta, tavoitteita ja arviointia. Aikaa kirjoittaa, valokuvata ja kehittää. Askartelu tai mikä tahansa muu DIY -bloggaaminen vaatii tämän kaiken lisäksi myös projektien konkreettisen tekemisen.

Muutama kuukausi tekemättä mitään toi intoa uuden luomiselle. Ei pelkästään askartelun saralla, vaan sinä aikana syntyi myös tämä uusi blogi. Ku ite tekee. Tässäkin blogissa askarrellaan, mutta myös leivotaan, matkustellaan, hoidetaan pihaa ja ollaan perheen kanssa kotona. Minulle on tärkeää pitää blogia, jonka kirjoittaminen on hauskaa ja tuo minulle energiaa!

Ihanaa päivää sinulle. Muista tehdä niitä asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi!

Muistathan seurata blogiani Bloglovin’ in tai blogilistan kautta.

5 vinkkiä lasten kanssa matkustamiseen

Olen aina tykännyt matkustamisesta. Jo lapsuudessa perheen yhteisissä lomissa oli jotain taian omaista, sellaista seikkailumieltä, mitä kotona oli vaikea tavoittaa. Siihen lähti koko perhe mukaan. Ajelu paikallisbussissa oli täynnä jännitystä, vanhat rauniot heräsivät eloon mielikuvituksessa ja tarinoissa joita kerrottiin toinen toisillemme, kuvitellen millaiselta elämä näytti ennen.

Matkustaminen on minulle edelleen tärkeää. Haluan tarjota omille lapsilleni samoja elämyksiä ja seikkailuita. Omassa lapsuudessani matkat suuntauituivat aina kohti etelää ja niitä oli harvemmin. Nykyisin matkustaminen on enemmän mahdollista, mutta toisaalta koen kotimaan tarjoavan samanlaisia seikkailuita kuin ulkomaatkin. Kyse on asenteesta. Miten haluan katsoa ympäristöäni? Näenkö seikkailun mahdollisuuden, uskallanko tarttua siihen?

5 Vinkkiä lapsiperheen lomailuun

Ennakoi. Vaikka reppumatkailu ja päivittäinen liikkuminen paikasta toiseen kohde maassa kuulostaa juuri siltä oikealta seikkailulta, olen huomannut, että sekä aikuiset, että lapset pääsevät helpommalla kun lomalla on tietyt ennalta säädellyt puitteet. Valitse hotelli / mökki / majoitus niin, että siitä on helppo liikkua ja tehdä erilaisia retkiä. Rantalomakohteissa valitse hotelli joka on lähellä rantaa ja siinä on lapsille sopiva allas. Kaupungissa valitse hotelli, joka sijaitsee helppojen kulkuyhteyksien päässä mukavalla alueella. Kun hotellin lähellä on ravintola tarjontaa ja nähtävää, pelastaa se monta nälkäväsy itkupotkuraivaria. Ota kohteesta selvää etukäteen. Mieti muutamia tutustumiskohteita tai lapsille suunnattuja aktiviteetteja jo ennalta. Varaa liput mahdollisesti ennakkoon, etenkin jos sillä välttää jonottamisen.

Rentoudu. Lapsi saattaa itkeä koneessa, korviin saattaa sattua, lapsi ei ehkä pystykkään nukahtamaan koneessa, kohde maassa onkin kylmempää / kuumempaa kuin olit kuvitellut. Hengitä syvään ja löydä sisäinen zenisi. Riittää, että lapsi hermostuu. Aikuisen tehtävänä on esimerkillään näyttää, että kaikki järjestyy. Aivan kaikki. Ei huolta, ei murhetta, vain syviä hengityksiä. Lensimme puolitoista vuotiaan poikani ja kolme vuotiaan tyttäreni kanssa Brasiliasta helsinkiin. Poikani itki lähes koko matkan kanariansaarilla olevaan välilaskupaikkaan asti, nukahti juuri ennen välilaskua. Sain neuvoteltua henkilökunnan kanssa, että sain jäädä nukkuvan lapsen kanssa koneeseen siivouksen ajaksi. Sisäinen zenini venyi matkan aikana enemmän kuin uskoin. Yleensä vanhempien pinna napsahtaa kun pesue on turvallisesti saatu perille majapaikkaan ja ensimmäinen kysyy, “voitaisko mennä?” tai et “mul on tylsää”.

Syö, juo ja lepää riittävästi. Matkoilla on paljon nähtävää ja olen huomannut että suurin kiukku syntyy siitä, että on nälkä, jano, tai väsymys. Simppeliä eikö totta? Varaa mukaasi aina vettä. Etenkin kuumissa maissa, juota lapsia jatkuvasti. Juo myös itse. Syö säännöllisesti ja nuku riittävästi. Nautitte lomasta enemmän.

Varaudu. Varaudu aurinkoon, ota mukaasi aurinkorasvan ja hatun lisäksi kevyitä pitkähihaisia vaatteita. Rasvaa lapsia ja itseäsi. Jos matkustelet Norjassa / Islannissa / Suomessa / Vuorilla varaudu keskikesälläkin pipolla, hanskoilla, veden ja tuulenpitävillä vaatteilla, villasukilla ja kerrospukeutumisella. Mikään ei ole ikävempää kuin pilata loma palamalla auringossa tai palelemalla. Muista hyttyskarkoite.

Älä suunnittele liikaa. Vaikka kehoitankin ennakoimaan ja varautumaan, älä silti tee etukäteen tiukkoja aikatauluja tai suunnitelmia. Mene lasten ehdoilla ja fiilis pohjalta. Jätä tilaa seikkailumielle, yllättäville bussikyydeille, hauskoille kahviloille ja puistopiknikille. Käykää taidemuseoissa, tutustukaa paikan historiaan ja kuljeskelkaa puistoissa. Älä päätä lapsen puolesta mistä hän tykkää ja mistä ei, ole ennakkoluuloton niin lasesi seuraa esimerkkiä. 10 -vuotias tyttäreni sai useita tunteja kulutetuksi Parisin Louvre -museossa ja Saaremaalla yksi suosikki kohteistamme oli pieni yksityinen luonnontieteellinen museo. Pysäytä auto mukavan näköiselle uimarannalle ja syö paikallista ruokaa.

Ennen kaikkea. Nauti lomasta ja yhdessä olosta, missä ikinä oletkin!

Onko sinulla vinkkejä lasten kanssa matkustamiseen?

Ihanaa lomaa sinulle ja perheellesi!

Kirja -arvonnan voittajat

Sain tosi kivasti kesälukemiseen vinkkejä, kiitos siitä! Osan kirjoista olen jo lukenut ja voin niitä lämpimästi suositella. Kuten esimerkiksi Pauliina Rauhalan Taivaslaulu ja Emma Donoghuen Huone.
Näitä kirjoja minulle ehdotettiin luettavaksi:

  • Paula Havaste: Kymmenen onnen Anna
  • Johanna Sinisalo: Auringon ydin
  • Monika Peetz: Tiistaisiskot
  • Marquez: Sadan vuoden yksinäisyys
  • Pauliina Rauhala: Taivaslaulu
  • Luhtanen Sari: Linssit huurussa
  • Emma Donoghue: Huone
  • Leena Lehtolainen ja Reijo Mäki
  • Axel Munthen: Huvila meren rannalla
  • Robert Galbraith (J.K. Rowling): Käen kutsu
  • Torey Hayden: Viattomat
  • Bridget Jones
  • Antonio Hill: Kuolleiden lelujen kesä
  • Siri Hustvedt: Amerikkalainen elegia
  • Orange is the new black

Innostuin itse lukemaan Orange is the new black, se sattui tarttumaan käteeni käydessäni R-kioskilla yksi päivä. Eli tällä hetkellä sen lisäksi että katson sitä telkkarista luen myös kirjaa. Univelasta päätellen taidan olla koukussa.

Pidemmittä puheitta.

The fault in our stars kirjan voitti

Hyvää juhannusta sinne! Ite en ole kirjaa lukenut, ei varmaankaan mun ikäsille suunnattu, mutta äiti sekä täti ovat lukeneet ja kehuneet, Monika Peetzin Tiistaisiskot! Kertoo nelikymppisten naisten ystävyydestä, vastoinkäymisistä ja ponnisteluista parempaan elämään. aippaliini@hotmail.com


Ja Polku menee

Tämä ei ole ihan tuore kirja, mutta ehdottomasti silti suosittelun -ja lukemisen!- arvoinen: Emma Donoghue – Huone. Rankasta aiheestaan huolimatta ei ahdistava eikä ollenkaan tirkistelyhenkinen. Tarina on vaikuttava ja kerronta vetävää. Ajattelin lukea itse tämän kirjan uudelleen tänä kesänä, sen tarina nousi vasta taas mieleen.
Kirjasta on paljon arvosteluja blogeissa, tässä yksi: http://luminenomena.blogspot.fi/2012/01/emma-donoghue-huone.html

Laittelen teille viestiä!

Mukavaa päivää sinulle.