Author: minna

Aamulla leivottavat sämpylät

Hyvää isänpäivää!

Tänään meillä on vietetty isänpäivää mukavissa merkeissä. Tärkeä on tietysti isänpäivän aamiainen, joka perinteisesti tehdään valmiiksi isän köllötellessä sängyssä lahjoja odottaen. Meillä isänpäivää vietetään kotona oman perheen kesken. Mieheni on saanut toivoa ruokaa, joka tänä vuonna on sushia. Minä ja Alma olemme suunnitelleet jälkiruuan hänen toiveidensa perusteella. Ohjeena oli, ettei mitään suklaata, hedelmää, ehkä sitrusta. Päädyimme mangosorbettiin ja mascarpone vaahtoon, joka kruunataan karamellisoidulla ananaksella. Resepti on täysin oma, joten ainesosien yhteensopivuus jää nähtäväksi!

Yleensä olemme tehneet lasten kanssa aamupalaksi herkkuleivisköitä (leiviskä sana on tässä yhteydessä välttämätön, sillä se viittaa erityisen tärkeisiin ja herkullisiin leipiin, joiden päälle on kasattu valtavat määrät herkullisia päälysteitä ja ne on koristeltu kurkkuruusukkeilla.), jotka on viety sänkyyn, mutta tänä vuonna leivoimme aamiaiselle tuoreita sämpylöitä. Tuoreet sämpylät saa nopeasti pöytään, kun taikinan tekee valmiiksi jo edellisenä iltana. Ja tuoksu aamulla on kerrassaan hyvä!

Aamulla leivottavat sämpylät

 

Aamulla leivottavat sämpylät

ohjeesta tulee noin 12 sämpylää

3 dl vettä
15 g hiivaa (⅓ pkt)
1 tl suolaa
1 rkl siirappia
2 rkl sulatettua ja jäähdytettyä voita
6-7 dl Sämpyläjauhoa

TEE TAIKINA ILLALLA VALMIIKSI: Liuota hiiva kylmään nesteeseen. Hiivaa tarvitaan normaaliin leivontaan nähden hieman vähemmän. Lisää suola ja siirappi ja alusta taikinaksi sämpyläjauhoseoksella. Lisää alustuksen loppupuolella jäähtynyt voi. Löysähköstä taikinasta saat kuohkeimmat sämpylät. Laita taikina muovilla peitettynä yöksi jääkaappiin.

AAMULLA: Leivo kohonnut taikina tangoiksi ja ota siitä palasia uunipellille joko sellaisenaan tai pyöritellen. Laita uuni päälle 40 asteeseen ja anna sämpylöiden kohota uunissa leivinliinalla peitettynä vajaa puoli tuntia. Ota sämpyläpelti hellan päälle ja nosta uunin lämpötila 225 asteeseen. Paista sämpylöitä 225-asteisen uunin keskitasolla 10-15 min.

Millaisia isänpäivä traditioita teidän perheissänne on?

Skräppäystä isälle!

Olen vuosia sitten antanut vanhemmilleni lahjaksi skräppisivun säilytykseen tarkoitetun kansion, jonne juhlapäivinä tai muuten inspiraation sattuessa lisään tekemiäni sivuja. Olen huomannut, että sivuja odotetaan ja erityisesti äitini usein toivoo uusia sivuja kansioon.

Tänä vuonna halusin muistaa isääni puutarha aiheisella sivulla. Minulla sattui olemaan näitä ihania BasicGreyn Herbs&Honey sarjan tuotteita, jotka oikein odottavit pääsyä samalle sivulle isäni kanssa. Joka siis on ammatiltaan ja sielultaan puutarhuri. Kuvan olen ottanut viime keväänä kun istutimme perunaa.

Skräppäystä isälle
Mun työskentely tilani näyttää aina hyvinkin kaoottiselta. Haluan ympärilleni kaiken sopivan ja inspiroivan romun ja romppeen. Kaiken mitä ehkä voisin hyödyntää. Joskus sitten hyödynnän, joskus en. Tärkeintä on luomisprosessissa päästä käsiksi helpoti kaikkeen inspiroivaan.

Yksinkertaiseen sivuun olen luonut kolmeuloitteisuutta kohotarrapaloilla. Lappujen ja valokuvien kiinnitykseen en käytä viivotinta tai muutenkaan en juuri mittaile mitään. Silmämääräisesti pyrin laittamaan kaiken suoraan ja suunnilleen samoilla väleillä. Teen oikeastaan hirvittävän harvoin mitään kovin tarkkaa, mutta tällä kertaa halusin korostaa lappuja ja niiden avulla luotua rytmiä.

Kun sain laput ja valokuvan kiinnitettyä kohotarrapaloilla, liimasin alustana olevan paperin kiinni valkoiseen taustaan. En laita liimaa aivan reunoille asti, sillä haluan sujauttaa reunan alle suikaleet kuviollista paperia. Se keventää koko sivun ilmettä. Kun pää asiat ovat paikallaan, niin viimeistelen työn yksityiskohdilla. Olen käyttänyt tässä sivussa tarroja ja erilaisia leikekuvioita tuomaan sivuun lisää mielenkiintoa. Osan leikekuvista olen kohottanut tarrapaloilla.
Skräppäystä isälle

Tämä sivu on tehty Paperilla -lehdelle! Kannattaa käydä Paperillan blogissa katsomassa mitä kaikkea muuta hauskaa siellä on!

Oletteko te tehneet isänpäivälahjoja itse?
Terkuin, Minna

 

Mummon muotokuva

Viikonloppuna vietettiin mummon syntymäpäiviä.

On aika ihmeellistä miten paljon maailma on 85 vuodessa muuttunut. Sähköttömät pirtit saivat ensin valot, sitten puhelimen. Ja sisävessan. Televisiota tuli katsomaan naapuritkin. Nyt mummo yrittää opetella keittämään kaputsiinoa hienolla uudella keittimellä ja soittaa kännykällä tottunein ottein.

Mummo on elämässään matkustellut paljon. On käyty Espanjassa, Kreikassa ja Bulgariassa. Mummo kertoo tarinaa Italian matkasta, eivät papan kanssa osanneet tilata muuta kuin pizzaa. Sen reissun jälkeen pappaa ei pizzaa suuhunsa pistänyt. Joskus huijattiin sanomalla, että on jauhelihapiirakkaa.

Sanaakaan mummo ei puhu englantia, eikä ruotsiakaan, jos oikein olen ymmärtänyt. Sellainen pikkuseikka ei ole mummoa häirinnyt. Ongelmatilanteissa on puhuttu elekieltä ja vähän kovemmin suomea. Aina on pärjätty. Ja luotu ystävyyssuhteita paikallisiin. Sellaiseen ei moni pysty vaikka osaisi kieltäkin.

Lapsena lempipuuhaa oli selailla matkaoppaita ja haaveilla lottovoitosta. Sillä mummo olisi vienyt koko porukan lomalle lämpimään.

Millaisia muistoja teillä on mummoista?

Hyvää syntymäpäivää Mummo!

Harry Potter ja koirakaveri

Harry Potter juhlat

Oikein hyvää Halloweenia kaikille! Meillä on biletetty tänä vuonna Haryy Potterina ja koirakaverina. Meillä pukeutumisen lisäksi iso juttu tuntuu olevan se, että asut tehdään alusta loppuun asti itse. Osa prosessia on tietenkin se, että lapset miettivät miksi haluavat pukeutua. Sen jälkeen lähdetään pohtimaan miten asu olisi toteutettavissa.

Meistä, siis minusta ja miehestäni ei kumpikaan oikeastaan osaa ommella. Puhumattakaan mistään kaavoittamisesta ja se tietysti näkyy työn jäljessä. Meillä on kuitenkin se periaate, että mikään ei ole mahdotonta. Lapset ovat mukana tekemässä, kokeilemassa, sovittamassa ja ideoimassa. Kaikki oppivat tekemällä.

Harry Potterin asu on lähtenyt taikasauvasta, jonka tein syömäpuikosta. Laittelen ohjeet tänne blogiin kunhan ehdin. Tekniikka on nimittäin helppo ja lopputulos todella autenttinen, vaikka itse sanonkin!
Viitta on ommeltu mustasta lakanasta. Rohkelikon merkin tulostin netistä ja liimasin sen Gel Mediumilla kiinni. Lopputulos ei ole ikuinen, mutta kestää hyvin muutamat kekkerit. Kravatin olen tehnyt paperista. Silmälasit on mun vanhat, niistä on poistettu linssit. Helppo ja hauska asu, jonka kruunasi tietenkin otsaan piirretty salama.

Toinen asu oli koira. Ei ehkä istuvin asu, mutta ainakin mukava. Tämä syntyi kun Prismasta tarttui mukaan sopivasti koiraisa huopa. Lapsi laitettiin siihen päälle köllöttelemään ja piirrettiin ääriviivat ja ommeltiin kiinni. Kaula-aukko piti jättää aika reiluksi, että siitä mahtuu sisälle. Näin ollen olkapäille piti vielä ommella napit, että puku pysyy päällä. Korvat on ommeltu kiinni hiuslenksuihin.

Täydellinen pikku koira!

Millaisia naamiaisasuja te olette tehneet?

Sokeriaddikti tässä hei!

Hei kaikki! Olen pitänyt täällä blogissa vähän matala lentoa, mutta ei siksi, etteikö elämässä olisi kerrottavaa, vaan siksi, että aika tuntuu valuvan käsistä sellaista vauhtia, ettei mukana meinaa pysyä.

Olen käynyt Legolandissa, ravintoterapiassa, Salossa pitämässä Art Journal kurssia ja Jari Sillanpään konsertissa. Legolandissa ja Siltsun keikalla ensimmäistä kertaa elämässäni! Siltsusta ehkä myöhemmin vielä lisää, nyt ajattelin keskittyä lempiaiheeseeni ruokaan.

Kuten blogiani seuraavat tietävät, olen ylipainoinen sokeriaddikti. Suurin osa ongelmistani liittyy sokeriin. Kun ruokavaliossani on paljon nopeita hiilihydraatteja, niin sokeriarvoni heittelevät, olen väsyneempi, ärtyneempi ja ylipainoisempi. Kun rajaan sokerin pois ruokavaliosta, alkaa painolaskea, olo on energisempi ja mieliala tasaisempi. Kaiken kaikkiaan voin paremmin hiilihydraattitietoisella ruokavaliolla. Itse puhun karppauksesta, mutta siitä on viime vuosien mediamylläkän aikana tullut aikamoinen mörkö, hiilihydraattitietoisuus tarkoittaa minulle ihan samaa asiaa.

Miksi sitten edelleen olen ylipainoinen sokeriaddikti vaikka tiedän miten minun kannattaisi syödä voidakseni hyvin? Koska olen laiska ja tyhmä ja saamaton. Ainakin joidenkin ihmisten mielipiteitä mittaavien barometrien mukaan. Ylipainoa pidetään merkkinä heikosta luonteesta. Ja voi se olla sitäkin, en kiistä enkä myönnä. Sokeriaddiktiota voi olla vaikea hahmottaa jos sellaisesta ei kärsi. Ihan niin kuin mitään muutakaan addiktiota. Miksi joku tupakoi vaikka tietää sen olevan epäterveellistä sekä itselle, että ympäröiville, tai miksei alkoholisti lakkaa juomasta?

Minulle sokeri toimii samoin. Sokerin nauttimiselle keksii tekosyitä. On juhla, on lomaa, on raskasta, on väsynyt, on pienen tai ison merkkitapahtuman hetki. On tehnyt jotain hyvin tai huonosti. You name it. Aina on syytä. Sokerikoukussa huomaa olevansa kun sokeria syö salaa itseltäänkin.

Tai enhän minä valkoista sokeria syö suoraan pussista. Jos sitä epäilette. Olen paljon ovelampi. Tosi paikan tullen sokerinhimoon kelpaa vaikka valkoinen leipä. Se tässä salakavalaa onkin, että hiilihydraatit ovat minun kokemukseni mukaan minulle haitallisia hyvin eri muodoissa.

Vaikka olenkin aika paljon lukenut ja eri tavoin perehtynyt itselleni sopivaan ruokavalioon, tarvitsen toteutukseen tukea ja niin sanotusti potkua persiille. Tässä kohtaa kuvaan tulee Hyvän olon Hansen!
Tutustuin Minnaan taannoisella Valokuvaterapia matkallani ja voin lämpimästi suositella häntä. Minnan kanssa kävimme läpi ruokavaliota, omia kokemuksia ja aikaisempia ongelmakohtia. Lisäksi Minna antoi ideoita ruokavalion koostamiseen ja lisäravinteisiin.
Oletteko te lukijat kiinnostuneita projektini etenemisen seuraamisessa? Ajattelin, että voisin aika ajoin kertoilla miten homma etenee ja kenties saada vertaistukea muilta sokeriaddikteilta? 
Terveisin, Minna

Tee itse tunnelmallinen lyhty

Lyhty Pebeo mixed media maaleilla

Tämän lyhdyn olen tehnyt Ihana -lehteen yhteistyössä taidetarvikeliike Temperan kanssa.
Lasin työstäminen on hauskaa ja helppoa. Persoonallinen lyhty valaisee kauden juhlia ja antaa tunnelmaa pimeneviin iltoihin.
Lyhtyä varten tarvitset:
-Lyhdyn, josta lasilevyt on mahdollista irroittaa työskentelyn ajaksi
-Pebeo Cerne Relief tahnaa
-Pebeo Prisma Fantasy mixed media värejä
-Värien annosteluun tarkoitettuja pipettejä
Mixed media värit ovat liuotin pohjaisia, joten käytä halutessasi kumihanskoja ja suojaa työtaso kunnolla. Käytä värejä ilmastoidussa tilassa tai ulkona.
Aloita työskentely Cerne Relief tahnalla. Tahnaa myydään eri väreissä, mutta lyhdyssä olen käyttänyt kullan väristä tahnaa. Piirrä sillä työsi ääriviivat. Massa on kolmeuloitteista ja se erottaa värit toisistaan. Voit piirtää kuviot vapaalla kädellä tai käyttää mallina esimerkiksi skräppipaperia. Vain mielikuvitus on rajana! Tahnan avulla sinun on mahdollista tehdä myös lyijylasitöitä jäljitteleviä töitä. Anna tahnan kuivua muutama tunti.
Pebeo Prisme Fantasy värien hienous piilee siinä, ettei lopputulosta voi koskaan täysin ennustaa. Värejä voi lasin lisäksi käyttää myös puulle, metallille, posliinille ja monille muille materiaaleille. Kuivuttuaan väri muodostaa orgaanisen solumaisen pinnan. Yhteensä Prisme Fantasy sarjassa on 26 eri sävyä.
Sekoita Prisme Fantasy värit kunnolla pohjasta saakka. Jos väri ei ole kunnolla sekoittunut, ei se kuivuttuaan muodosta solumaista pintaa vaan jää tasaiseksi.
Ota väriä purkista pipetillä ja valuta sitä haluamaasi kohtaan lasilla. Värin levittämiseen voit käyttää pipettiä tai jos teet hyvin pieniä yksityiskohtia voit ottaa avuksi myös hammastikun. Voit myös sekoittaa eri sävyjä keskenään. Värit sopivat mainiosti myös pienten pintojen koristeluun, kuten esimerkiksi vaikka erilaisten riipusten ja muiden korujen värjäämiseen.
Väri kuivuu kuudessa tunnissa kosketuskuivaksi, mutta sen kokonaiskuivumisaika on 72h.
Kun värit ovat kunnolla kuivuneet voit kiinnittää ne takaisin lyhtyyn ja nauttia tunnelmasta.