Author: minna

Loma-albumi mini koossa

Kävimme hiihtolomalla Israelissa ja sen reissun kuvista syntyi tämä loma-albumi. Koko on sympaattisen pieni ja siihen jotenkin sopi tälläinen karkkimainen värimaailma. Albumi syntyi nopeasti, lähes valmiiksi asti Askartelupirtissä. Tein lähes kaikki hankinnatkin paikan päältä. Voin aivan rehellisesti sanoa, että en ole ostanut uusia askartelutarvikkeita miesmuistiin. Tai no, tuo ei ole aivan totta, sillä tilaan kuukausittain Studio Calicon Project life kittiä. Mutta yksittäisiä askartelutarvikkeita liimaa lukuunottamatta, en ole hankkinut yli vuoteen. Eli näillä puheilla ei pelkästään ole hyväksyttävää, vaan suorastaan tarpeellista, tehdä mahdollisimman paljon hankintoja kun kerrankin sattuu samaan tilaan useamman askartelutarvikekaupan kanssa. Eh.

Tämä albumi on tehty valmiisiin muovitaskuihin. Olen yhdistellyt valmiita kortteja ja koristeita toisiinsa. Ihanan helppoa ja kivaa! Tälläiset minialbumit on helppo ja nopea tehdä jonkun teeman ympärille. Koska kotoa lähtiessä en vielä tiennyt millaisen loma-albumin päädyn tekemään, tulostin kuvat mustavalkoisina. Mustavalkoiset kuvat kun sopivat minne vaan.

loma-albumi

Oletteko te innostuneet minialbumeista? Minkä teemojen ympärille olette minialbumeita tehneet?

Art Journaling

Art journaling on eräänlainen visuaalinen päiväkirja, jonka tekemiseen ei juuri ole sääntöjä olemassa. Olen itse tehnyt art journalia säännöllisen epäsäännöllisesti muutamia vuosia. Se on työskentely tapa johon palaan silloin kun olen tosi luovalla tuulella, mutta toisaalta myös silloin kun luovuus tuntuu olevan hukassa. En juuri ole art journaliani esitellyt täällä blogissa, sillä minulle se on paikka, jossa kaikki kokeilu, epäonnistuminen ja rumuus on sallittua. Art journaling ei ole tulostavoitteellista eikä omissa sivuissani ole välttämättä mitään järkeä. Sivut syntyvät sattumalta, jonkin sisäisen palon ajamana.

Olin haudannut art journaling kirjani askartelukaappini kätköihin, mutta Askartelupirtillä osallistuin Anu-Riikan pitämään kurssiin. Valitsin kurssin, sillä olen viima aikoina kokenut, että tekemiseni on jollakin tavalla ollut lukossa. Tai ainakaan luovuus ei ole virrannut täysin vapaasti, tekemisen flow ei ole meinannut löytyä.

Koska art journaling on jokaisen henkilökohtainen, eikä oikeita tapoja ole olemassakaan, on mielenkiintoista osallistua kurssille jonka aiheena on art journaling. Olen itsekkin pitänyt art journaling kursseja, eikä niissä oikeastaan voi opettaa kuin sitä, miten itse tekee ja painottaa kurssilaisille, ettei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa. On vain tapoja. Ja jokaisen pitäisi itse tekemällä ja kokeilemalla löytää omansa.

Anu-Riikan kurssi on rentouttava ja hauska. Opin uutta ja innostuin. Eli kaikkea sitä, mitä odottaa kun ilmoittautuu kurssille. Lintu aukeama on tehty kurssilla ja sen alla oleva koira taas kurssin jälkeen. Parasta kurssilla oli se, että siellä tartuttiin kynään ja piirrettiin. Lintu on leimasinkuva, mutta koira on lähtöisin ihan omasta kynästä. Piirrän vaikka en osaa.

lintu

koira

Kurssista ja koko Askartelupirtistä jäi sellainen inspis päälle, että oksat pois. On ollut ihanaa tehdä. Lopputuloksesta viis.

Oletteko te innostuneet art journalingista?

Askartelupirtti

Viime viikonloppuna järjestettiin Askartelupirtti. Askartelupirtti on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä askartelijoiden kokoontuminen, jossa samanhenkiset ihmiset saavat kerrankin askarrella sydämensä kyllyydestä. Puhumattakaan siitä höpötyksen määrästä mikä syntyy kun joukko samasta asiasta innostuneita eri-ikäisiä naisia laitetaan viikonlopuksi yhteiseen tilaan.

Askartelupirttiin osallistuu askartelijoita laidasta laitaan. On kortin tekijöitä, skräppääjiä, art journalin tekijöitä ja mixed mediaan hurahtaneita. Välillä joku saattaa kutoa sukkaa. On kokeneita konkareita ja vasta-alkajia. Teini-ikäisistä eläkeläisiin. Kaikkia yhdistää sama harrastus. Mielestäni porukan moninaisuus on yksi tapahtuman rikkauksista.

Käytännössä homma toimii niin, että itselleen voi lunastaa pöytäpaikan, jonka äärellä voi askarrella omia juttujaan. Askartelupirtti on myös hyvä paikka osallistua erilaisille kursseille. Tänä vuonna kursseissa oli valittavana esim. kalligrafiaa, skräppäystä, leimasinkuvien värittämistä, ATC-kortteja, Art journalingia ja valokuvausta. Omalla paikallaan saa askarrella vaikka läpi yön, enkä ihmettelisi jos näin olisi tapahtunutkin. Paikalla on myös askartelutarvikemyyjiä ja kirppis, jossa sai myydä omia tarpeettomia askartelutarvikkeita.

Itse osallistuin Art Journalin kurssille, jota opetti suuresti ihailemani Anu-Riikka. Oli huikeaa ja inspiroivaa. Ja sen seurauksena kuulkaa tartuin kynään ja piirsin. Pitkästä aikaa. Piirrän vaikka en osaa.

askartelupirtti

Minä pidin Askartelupirtissä kurssin valokuvauksesta. Naureskelin kotona, että valokuvauskurssilta en montaa kuvaa sitten ottanutkaan tai yli päätään koko pirtistä, oli niin kiire askarrella. Ainoastaan tämä suorassa auringonpaisteessa napattu kuva kuvaajista. Tässä tehtiin muistaakseni harjoitusta polttoväliin liittyen. Kurssilla oli tosi hauskaa ja toivottavasti kurssilaisille jäi ideoita siitä, miten lähteä viemään omaa kuvaamista eteenpäin.

askartelupirtti_2

Parasta Askartelupirtissä on kuitenkin ystävien tapaaminen, uusien tuttavuuksien tekeminen, innostuminen, uuden oppiminen ja ylipäätään se, että on mahdollisuus pyhittää harrastukselleen kokonainen viikonloppu! Syksyllä järjestetään seuraava Askartelupirtti, kannattaa seurata ilmoittelua facebookissa.

Kiitos kaikille järjestäjille ja muille osallistujille, teitte viikonlopusta mainion!

Kesäkurpitsa “nuudeli” wok

Kesäkurpitsa “nuudeli” wok ei turhia hiilareita kaipaa. Kesäkurpitsa on nimittäin mitä monipuolisin kasvis, se sopii pastaksi, nuudeleiksi, grilliin, laatikoihin, just name it.

Olen yrittänyt viime aikoina rajoittaa syömääni hiilari määrää. Lisätyn sokerin poistamisen suhteen olen onnistunut hyvin, mutta pahoin pelkään, että hiilareiden suhteen en ole päässyt puusta pitkälle. Meinaan tällä sitä, että pastaa ja leipää kuluu. Ja sen näkee vyötärön kohdalta tosi hyvin. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin pelkkä ajatus vehnän vähentämisestä saa minut pahalle tuulelle. Siitä tietää hyvin, että juuri niin pitäisi tehdä. Ehkä nyt kun sokerin pois jättäminen on melko itsestään selvää niin voisi tarttua tähän toiseen ongelmaan. Jos se vaikka toisi apua tähän sairastelukierteeseen.

kesäkurpitsawokki

Kesäkurpitsa “nuudeli” wok

Ainekset
250 g naudanlihaa suikaleina
pala tuoretta inkivääriä
3 valkosipulinkynttä
1 sipuli
6 herkkusientä
2 paprika
1 purjosipulia
2 kesäkurpitsaa
1-2 punaista chiliä
1 rkl kookosöljyä
rouhittua mustapippuria
2 rkl soijakastiketta
kourallinen cashewpähkinöitä
tuoreita yrttejä kuten lehtipersiljaa ja korianteria

Leikkaa liha ohuiksi suikaleiksi. Kuori ja raasta inkivääri. Kuori ja murskaa tai hienonna valkosipulinkynnet. Kuori ja suikaloi sipuli. Huuhdo ja halkaise paprika. Poista siitä kanta sekä siemenet ja suikaloi paprikanpuolikkaat. putsaa ja suikaloi  herkkusienet. Pese kesäkurpitsat ja veistä niistä juustohöylän avulla “nuudeleita”. Halutessasi voit leikata kesäkurpitsan kapeammiksi spagettimaisiksi suikaleiksi. Halkaise chili ja poista siemenet. LEikkaa chili ohuiksi suikaleiksi.

Kuumenna kookosöljy wokissa. Lisää lihasuikaleet ja ruskista ne joka puolelta kauniin värisiksi. Lisää inkivääri sekä valkosipuli ja jatka paistamista hetki. Lisää paprika, purjo ja herkkusienet ja paista niitä koko ajan sekoittaen minuutin verran, lisää joukkoon kesäkurpitsa viipaleet ja paista vielä minuutin verran kunnes kasvikset ovat rapean kypsiä. Lorauta soijakastike joukkoon ja kiehauta aineet. Ripottele joukkoon cashewpähkinät ja koristele ruoka tuoreilla yrteillä ja chili suikaleilla.

Skräppäys -cooli mutsi

Teinin vanhempana on välillä pakko tehdä sivuja, joissa muistuttaa itseään, että on oikeasti ihan cooli mutsi. Vaikka teinien mielestä onkin ihan nolo mutsi.

Skräppäys -cooli mutsi

Tämä semi nolo mutsi on sairastanut nyt lähes kuukauden putkeen. Välillä on ollut parempia päiviä, mutta kokonaan tervettä päivää ei ole vähään aikaan näkynyt. On ollut flunssaa, vatsatautia, kuumetta, kurkkukipua, yskää ja äänen menetystä. Toisaalta on ollut What’s cooking Helsinkiä, mini loma Helsingissä ja ihania aurinkoisia päiviä. Että ei tässä ihan viitsitä vajota epätoivon alhoon.

Varoitus! Seuraava teksti on suoranaista omakehua ja bloggaamisen ylistys tarinaa.

Kävipä nimittäin niinkin hienosti, että blogini valittiin mukaan PING Helsinkiin! “PING Helsinki on Pohjoismaiden suurin sisältömarkkinoinnin tapahtuma, joka tuo päiväksi yhteen sosiaalisen median sisällöntuottajat, eli Suomen eturivin bloggaajat, tubettajat ja instaajat, sekä yritysten sisältöjen parissa toimivat ihmiset.”

Ja mä siis olen tossa jengissä. Innostuin niin, että tilasin oikeen käyntikortteja. Oikean vaikutelman luomiseksi, tiedättehän. Musta on muutenkin kehittymässä kunnon seurapiiri luuta. Viime viikonloppuna osallistuin elämäni ensimmäistä kertaa ruoka aiheisiin työpajoihin, samaan syssyyn uskaltauduin ilmoittamaan itseni Blog Awardseihin, vaikka en tunnistanut yhtään sinne tulevaa ulkomaista tähtibloggaajaa. Ruokakekkerit vaan muistuttivat miksi on tärkeää välillä näyttää naamaansa ulkomaailmassa. Se on kuulkaa vertaistuki. On niin mahtavaa päästä juttelemaan ihmisten kanssa, jotka jakavat saman harrastuksen ja intohimon. Parhaiden blogien äänestämiseen voi muuten osallistua ihan kaikki, tässä linkki. Tänä viikonloppuna suuntaan tieni Askartelupirttiin, Teiskoon, jossa pidän valokuvaukseen keskittyvän kurssin, muun ajan olen varautunut höpöttämään askartelukavereiden kanssa.

Ja elvistelempä vielä hieman mun blogi tienesteillä. Suomalainen ei paljon rahasta puhu, mutta koska bloggaajien rahat kiinnostavat kaikkia, niin ajattelin jakaa tämän uutisen teidän kanssanne. Ostin itselleni huivin, housut, paidan ja kimonon blogista ansaitsemillani rahoilla. Tienasin 150 euroa, jonka käytin itseeni. Olen ihan super ylpeä tästä, sillä olen aloittanut bloggaamisen 31.5.2007 ja ensimmäistä kertaa ostin itselleni jotakin, mikä ei suoranaisesti liity blogiin. How cool is that?

 

Lempeä valkosipuli- palsternakkakeitto

Kävimme pääsiäisenä koko perheen voimin ravintola Köökissä Forssassa. Kokemus oli tosi hyvä, ruoka oli maukasta, palvelu iloista ja asiantuntevaa ja lapsiperhe otettiin hyvin huomioon. Parhaimman laatuista maakuntaruokamatkailua. Ja vieläpä ihan viime tipassa. Köökki nimittäin muuttaa uusiin tiloihin ja avaa vapun aikaan ovensa Vispilänä. Konsepti pysyy kuitenkin samana, hyvää kotimaista lähiruokaa. Minä söin Köökissä niin hyvää valkosipulikeittoa, että kotiin tullessa oli pakko kokeilla tehdä oma versio kyseisestä sopasta. Sain tarjoilialta hyviä vinkkejä keiton tekemiseen, kiitos siitä.

Köökki herätti ajatuksen siitä, että olisi kiva päästä syömään muissakin maakuntien helmissä. Mitä paikka sinä suosittelisit?

Minä suosittelen kokeilemaan niin uutta Vispilää kuin valkosipuli- palsternakkakeittoakin!

köökki

Tämä valkosipuli- palsternakkakeitto oli niin hyvää, että pakko jakaa ohje täällä blogissa, vaikka keitto jäi vähän paksuksi. Oli nimittäin kiire päästä syömään, eikä viimeinen silaus tullut kysymykseen. Mutta jos aikaa olisi ollut himpun enemmän ennen miehen palokunta treenejä, olisin lisännyt keittoon hieman lisää kasvislientä. Keitto on helppo tehdä, sillä kasvikset valmistuvat uunissa lähes itsestään. Tälläisiä lähes itsestään valmistuvia ruokia meillä suositaan arkena. Ei muuten kannata pelästyä valkosipulin määrää. Paahdetun valkosipulin maku on nimittäin pehmeä ja täyteläinen ja ainakin meillä myös lapset tykkäsivät keitosta.

Keitto sopii hyvin moneen ruokavalioon, se on vähähiilihydraattinen ja gluteeniton. Ja tietysti kasvis.

valkosipuli- palsternakkakeitto

Valkosipuli- palsternakkakeitto

6 isohkoa palsternakkaa
5 kokonaista valkosipulia
oliiviöljyä
3 dl kermaa
n. 1 l kasvislientä
1 rkl voita
suolaa
pippuria

Kuori ja pilko palsternakat. Leikkaa valkosipuleista “hattu” irti. Laita palsternakat ja valkosipulit uunivuokaan ja pirskottele päälle oliiviöljyä, suolaa ja pippuria. Paahda kasviksia uunissa 200 asteessa kunnes ne saavat hieman väriä pintaansa.

Lämmitä kasvisliemi kattilassa. Lisää paahdetut palsternakat liemeen. Purista kypsät valkosipulit kuoristaan palsternakkojen sekaan. Lisää joukkoon kerma ja voi. Lämmitä. Siirrä keitto blenderiin ja soseuta tasaiseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

Voit nauttia keiton pelkiltään tai lisätä päälle rapeita krutonkeja, paahdettua sipulia tai juuressipsejä.