Me vietittiin 13. hääpäivää tänä kesänä. Ollaan seurusteltu ennen naimisiin menoa muutama vuosi, joten yhteistä taivalta on takana suhteellisen pitkä aika. Olen välillä miettinyt sitä, mikä saa toiset suhteet kestämään, toiset taas ei. Jotenkin sitä kuvittelee, että oma parisuhde edustaa sellaista normia, että näin kaikissa parisuhteissa tehdään ja ollaan ja eletään.
Näinhän asia ei tietenkään ole vaan parisuhteita on yhtä monta kuin parisuhteessa oleviakin. Postauksen raflaava otsikko tuleekin siitä, että olen viime aikoina törmännyt muutamiin artikkeleihin, missä kerrotaan miten rakkauden voi löytää ja pitää tai kuinka eronnut mies kertoo miten rakkaudesta pidetään huolta tai siitä kuinka julkkispari hoitaa suhdettaan hyvällä seksielämällä.
Olen miettinyt sitä, mitä vastaisiin, jos joku kysyisi minulta mikä on meidän parisuhteemme salaisuus.
Kolmentoista yhteisen vuoden jälkeen kuvittelen tuntevani mieheni aika hyvin. Pyrin silti edelleen kysymään hänen mielipidettään pienissäkin asioissa. Teen tietoisesti töitä sen eteen, etten olettaisi. Olettaminen muuttuu nopeasti itsestään selvyydeksi ja oletusarvoksi. Toivon, että mieheni ei pidä minua väärällä tavalla itsestäänselvyytenä, joten haluan kunnioittaa häntä sillä, että en itsekkään oleta.
Vaalimme yhteistä aikaa. Olemme koko avoliittomme ajan tehneet asiaoita ihan kahden. Vain meitä varten. Lapset ovat olleet hoidossa mummoloissa, että olemme saaneet yhteistä aikaa. Käyneet treffeillä tai vain kotona. Kahden. Ei meidän yhteinen aika välttämättä ole mitään spektaakkelia. Vauva-aikoina se oli univelan pois nukkumista ja kiireetön aamupala. Nykyisin se on treeneissä käymistä ja yhdessä kokkailua. Aikaa jutella autossa ja kävellä metsässä.
Toisaalta meillä on aina ollut myös omia juttuja. On yhteisiä kavereita ja harrastuksia, mutta on myös tilaa tehdä ihan omia projekteja. Oli ne sitten moottoripyöräilyä tai askartelua. Kumpikin on myös matkustanut omien kavereiden kanssa. Me tiedetään, että toinen pärjää kotishow kanssa ja luottaa siihen. Mä uskon siihen, että kun kumpikin pitää huolen omasta onnellisuudestaan siten, että toteuttaa itseään myös perheen ulkopuolella, on yhteinen elämä entistä onnellisempaa.
Yhteiset unelmat on vähän kuin bensaa parisuhteen moottoriin. Me haaveillaan hassuista jutuista, kesämökistä erään tietyn metsälammen rannalla, lottovoiton sattuessa auton ostamisesta käteisellä ja matkoista. Osa meidän haaveista ei ehkä koskaan tule toteutumaan. Osan eteen me tehdään koko ajan töitä ja osa haaveista me ollaan jo toteutettu. Me pyritään elämään niitä meidän yhteisiä unelmia todeksi. Ihan joka päivä.
Isoin asia on ehkä kaikista vaikein pukea sanoiksi. Hellyys ja läheisyys on se miten rakkaus tulee meillä näkyväksi. Pienet teot toisen hyväksi. Aamukahvin kaataminen, pussailu keittiössä ja se kun mies käy tankkaamassa auton valmiiksi. Se, että tekee jotakin vain siksi kun tietää, että se toinen ilahtuu siitä. Niin kuin vaikka yrittää saada eturivin keikkaliput Erinin keikalle. Vaikkei edes onnistuisi.
Sellaisia salaisuuksia meillä. Mikä on sinun parisuhteesi salaisuus? Miten teillä hoidetaan parisuhdetta?
