Author: minna

Vaalit – usein kysyttyjä kysymyksiä

Huhtikuussa 2025 Suomessa järjestetään ensimmäistä kertaa kunta- ja aluevaalit samanaikaisesti. Näissä vaaleissa valitaan päättäjät, jotka vaikuttavat arjen tärkeisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon, koulutukseen, pelastustoimeen ja elinympäristöömme. Tämä kooste vastaa yleisimpiin kysymyksiin äänestämisestä, äänioikeudesta ja vaaliteemoistani Kirkkonummella ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.

Mitä ovat aluevaalit?

Aluevaaleissa valitaan päättäjät, jotka muodostavat hyvinvointialueen ylimmän toimielimen, aluevaltuuston. Aluevaltuutetut vastaavat siitä, millaisia päätöksiä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta tehdään omalla alueella. Hyvinvointialue huolehtii näiden palvelujen järjestämisestä asukkailleen.

Mitä ovat kuntavaalit?

Kuntavaaleissa valitaan ne ihmiset, jotka päättävät kunnan asioista eli kunnanvaltuutetut. He päättävät muun muassa siitä, miten kuntalaisten arki toimii ja mihin rahaa käytetään. Kunnan vastuulla on esimerkiksi koulujen, liikuntapaikkojen, kaavoituksen, ympäristöpalveluiden ja vesihuollon järjestäminen.

Milloin voi äänestää?

Vaalipäivä on sunnuntai 13.4.2025
Ennakkoäänestys Suomessa on 2.–8.4.2025
Ennakkoäänestys ulkomailla on 2.–5.4.2025

Missä voi äänestää?

Jos sinulla on äänioikeus, olet saanut siitä ilmoituksen joko kirjeenä tai sähköisesti Suomi.fi-palvelun kautta. Voit äänestää joko varsinaisena vaalipäivänä tai ennakkoon ennakkoäänestyksen aikana. Äänioikeusilmoituksessa kerrotaan, missä sinun oma äänestyspaikkasi on vaalipäivänä. Ennakkoon voit kuitenkin äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Ilmoituksen mukana saat myös listan lähialueesi ennakkoäänestyspaikoista, ja kaikki paikat löytyvät osoitteesta www.vaalit.fi.

Kirkkonummella voit esimerkiksi äänestää ennakkoon Fyyrissä, Masalan kirjastossa ja Veikkolan koululla.

Äänestämään mennessä tarvitset mukaan henkilöllisyystodistuksen. Äänioikeusilmoitusta ei tarvitse ottaa mukaan, paitsi jos äänestät ennakkoon laitoksessa tai ulkomailla – silloin se voi olla hyödyllinen.

Kuka voi äänestää kunta- ja aluevaaleissa?

Voit äänestää kevään 2025 alue- ja kuntavaaleissa, jos olet täyttänyt 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä, eli 13. huhtikuuta 2025. Lisäksi sinun täytyy täyttää yksi näistä ehdoista:

  1. olet Suomen kansalainen ja sinulla on kotikunta Suomessa
  2. olet EU-maan, Islannin tai Norjan kansalainen ja sinulla on kotikunta Suomessa tai 
  3. olet jonkun muun maan kansalainen ja sinulla on ollut kotikunta Suomessa  yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta.

Missä sinua voi äänestää?

Minua voi äänestää kuntavaaleissa Kirkkonummella ja Aluevaaleissa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluvat: Espoo (Esbo), Hanko (Hangö), Inkoo (Ingå), Karkkila (Högfors), Kauniainen (Grankulla), Kirkkonummi (Kyrkslätt), Lohja (Lojo), Raasepori (Raseborg), Siuntio (Sjundeå) ja Vihti (Vichtis).

Mitkä ovat tärkeimmät vaalitavoitteesi?

KIRKKONUMMI, joka huolehtii asukkaistaan ja ympäristöstään.

  • Kouluja, joissa oppiminen kuuluu kaikille.
  • Työnantaja, joka huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnista.
  • Vapaa-aika, jossa yhdistykset, urheiluseurat ja järjestöt tarjoavat mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa.
  • Luontoarvot ovat mukana kaikessa päätöksenteossa.

LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE, yhdenvertaiset ja oikea-aikaiset palvelut kaikille.

  • Saavutettavat palvelut, joissa apua ei tarvitse jonottaa.
  • Gynekologisten sairauksien hoito, joka ei ole varallisuudesta kiinni.
  • Toimivat rakenteet naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn ja tukipalvelut uhrien auttamiseksi.

Lue lisää täältä.

Aioitko pitää lupauksesi jos tulet valituksi?

Vaalilupaukseni on edistää tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja tukea koulutuksen ja järjestöjen resursseja. Mikäli tulen valituksi lupaan työskennellä näiden tavoitteiden eteen aktiivisesti. Nämä ovat arvoja, joiden mukaan pyrin elämään myös jokapäiväistä elämääni. Kukaan ehdokas ei kuitenkaan voi luvata että jokin asia tulee varmuudella muuttumaan mikäli tulee valituksi. Politiikkaa ei tehdä yksin, eikä kukaan voi luvata kuin tehdä parhaansa edistääkseen niitä asioita, jotka kokee tärkeäksi. Ajattelen kuitenkin, että tässä ajassa on merkityksellistä, että politiikassa on mukana ihmisiä, jotka vaativat päätöksenteon yhteydessä tarkastelemaan asioita yhdenvertaisuuden, luonto-arvojen ja tasa-arvon näkökulmasta.

Voinko auttaa sinua vaalityössä?

Kiitos kysymästä, kyllä voit. Minua voi tukea jakamalla kirjoituksiani somessa, kertomalla minusta ystäville, tukemalla minua taloudellisesti täällä tai jakamalla esitettäni vaikkapa Whatsapissa tutuille. Kopio esite alta ja laita jakoon!

Elections – frequently asked questions

In April 2025, Finland will hold municipal and regional elections at the same time. These elections decide who will make key decisions about everyday services such as healthcare, education, rescue services, and our local environment. This guide answers the most common questions about voting, eligibility, and what I stand for as a candidate in Kirkkonummi and the Western Uusimaa wellbeing services county.

What are the regional elections?

In the regional elections, representatives are elected to the highest decision-making body of the wellbeing services county – the county council. These elected officials decide how social and health services as well as rescue services are organized in their region. The wellbeing services county is responsible for providing these services to its residents.

What are the municipal elections?

In the municipal elections, residents elect members to the municipal council. These decision-makers determine how the municipality operates and how its budget is used. Municipalities are responsible for services such as schools, sports facilities, land use planning, environmental services, and water supply.

When can you vote?

Election day is Sunday, April 13, 2025
Advance voting in Finland: April 2–8, 2025
Advance voting abroad: April 2–5, 2025

Where can you vote?

If you have the right to vote, you will receive a notice of your voting rights either by letter or electronically via the Suomi.fi service (only if you have activated it). You can vote either on the official election day or in advance during the early voting period. Your voting notification will tell you your designated polling station for election day. However, during advance voting, you can vote at any advance polling station. The notice also includes a list of advance voting locations near you, and all locations can be found at www.vaalit.fi.

In Kirkkonummi, for example, you can vote in advance at Fyyri library, Masala library, and Veikkola school.

Remember to bring an official ID with you to the polling station. You don’t need to bring the voting notice, except when voting in an institution or abroad – in those cases, it can be helpful.

Who can vote in the municipal and regional elections?

You can vote in the spring 2025 municipal and regional elections if you turn 18 by April 13, 2025, at the latest. In addition, one of the following must apply to you:

  • You are a Finnish citizen and have a municipality of residence in Finland
  • You are a citizen of an EU country, Iceland or Norway and have a municipality of residence in Finland
  • You are a citizen of another country and have had a municipality of residence in Finland continuously for at least two years

Where can I be voted for?

You can vote for me in the municipal elections in Kirkkonummi and in the regional elections in the Western Uusimaa wellbeing services county. This region includes: Espoo (Esbo), Hanko (Hangö), Inkoo (Ingå), Karkkila (Högfors), Kauniainen (Grankulla), Kirkkonummi (Kyrkslätt), Lohja (Lojo), Raasepori (Raseborg), Siuntio (Sjundeå), and Vihti (Vichtis).

What are your main election goals?

KIRKKONUMMI – a municipality that cares for its people and environment.

  • Schools where learning is for everyone
  • An employer that supports the wellbeing of its workers
  • Free time where associations, sports clubs, and organizations offer ways to participate and make a difference
  • Nature values are part of every decision

WESTERN UUSIMAA WELLBEING SERVICES COUNTY – equal and timely services for all.

  • Accessible services without long waits
  • Gynecological care that doesn’t depend on wealth
  • Effective structures to prevent violence against women and support for victims

Will you keep your promises if elected?

My election promise is to promote equality, community, biodiversity, and to support education and civil society. If elected, I commit to working actively toward these goals. These are not just political ideas, but values I strive to live by every day.

No candidate can guarantee that a specific issue will change just by getting elected – politics is not done alone. What I can promise is to do my best to push for the things I believe in. In times like these, it matters that people in politics ask decision-makers to look at issues through the lens of equality, environmental values, and fairness.

Can I help with your campaign?

Thank you for asking – yes, you can! You can support me by sharing my posts on social media, telling your friends about me, contributing financially here, or sharing my flyer through WhatsApp or in person. Copy the flyer below and spread the word!

Yhdenvertainen tulevaisuus rakentuu sosiaalipalveluiden varaan

Hyvinvointivaltiomme on kohdannut suuria haasteita, ja nyt jos koska on tärkeää miettiä, kuinka voimme turvata yhteiskunnan heikommassa asemassa oleville oikeudenmukaiset ja laadukkaat palvelut. Vaalitavoitteitteni keskiössä on eriarvoisuuden vähentäminen ja jokaisen oikeus hyvinvointiin. Samalla on huolehdittava siitä, että sosiaalialan ammattilaiset voivat tehdä työtään hyvinvoivina ja motivoituneina.

Minulla on pitkä, lähes 30 vuoden työura sosiaalipalveluissa. Olen toiminut alalla sekä työntekijänä, että työnantajana ja kokemukseni työhyvinvoinnista on kummastakin näkökulmasta sama, hyvinvoivat työntekijät ovat laadukkaiden palveluiden tärkein elementti. Hyvinvoivat ja jaksavat työntekijät ovat innostuneita, kehittävät omaa työtään, kohtaavat asiakkaat ammattitaidolla ja toisaalta tunnistavat omat rajansa. Työn antajan vastuulla on luoda raamit, jossa työntekijä voi huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan. On tärkeää panostaa työolosuhteisiin, palkkaukseen ja koulutukseen, jotta työntekijät voivat tehdä työtään parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä parantaa asiakaspalvelua ja varmistaa, että sosiaalipalvelut ovat tasavertaisesti kaikkien saatavilla. Työhyvinvointi toteutuu työntekijän ja työnantajan yhteistyönä.

Ennaltaehkäisy säästää ja edistää tasa-arvoa

Sosiaalipalvelut tulisi kohdentaa erityisesti ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Näin voidaan estää ongelmien paheneminen ja säästää yhteiskunnan varoja pitkällä aikavälillä. Samalla on tärkeää, että korjaaviin palveluihin, kuten lastensuojeluun ja aikuissosiaalityöhön, pääsee nopeasti ilman pitkiä odotusaikoja. Nopean ja oikea-aikaisen avun tarjoaminen estää ongelmien kärjistymisen.

Yhteensovitetaan sote-palvelut

Sote-uudistuksen myötä sosiaalipalvelut ja terveydenhuolto tulee yhteensovittaa paremmin. Tämä parantaa palveluiden saatavuutta, vähentää hallinnollisia kustannuksia ja takaa, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Hyvin toimivat yhteensovitetut palvelut edistävät tasa-arvoa ja oikeudenmukaista palvelujen saatavuutta kaikille. Tämä on ollut yksi sote-uudistukset tavoitteista, tehdään siitä totta!

Sosionomi YAMK -tutkinnon hyödyntäminen

Sosionomi YAMK -tutkinto tarjoaa monipuolista osaamista, erityisesti asiantuntija- ja johtamistehtäviin, mutta sen arvostus on edelleen vähäistä. Hyvinvointialueilla tulisi paremmin tunnistaa ja hyödyntää Sosionomi YAMK -tutkinnon tarjoama asiantuntemus. Tutkinto tuottaa korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joilla on laaja teoreettinen ja käytännön osaaminen. On tärkeää, että tutkinnon arvo vahvistuu ja sen käyttöä lisätään etenkin hyvinvointialueilla.

Kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa

Vaaleissa jokaisen on pohdittava, kuinka varmistamme, että sosiaalipalvelut pysyvät kattavina, laadukkaina ja tasavertaisesti kaikkien saatavilla. Vaaliteemani keskiössä on edistää tasa-arvoa ja hyvinvointia, jotta jokaisella on mahdollisuus saada tarvitsemansa apua. Panostamalla työntekijöiden hyvinvointiin, sosiaalipalveluiden järkevään kohdentamiseen ja asiantuntevan henkilöstön hyödyntämiseen luomme yhteiskunnan, jossa sosiaalipalvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. 

Äänestä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon ihminen, joka ymmärtää sosiaalipalveluita!

Seuraathan minua jo Facebookissa ja Instagramissa?

Terveydenhuollon asiakasmaksuihin on saatava huojennusta

Kuvittele, että sairastut vakavasti, mutta et voi hakeutua hoitoon, koska et pysty maksamaan hoitomaksuja. Tai joudut valitsemaan käytätkö rahasi asumiseen, ruokaan vai lääkkeisiin? Tämä on todellisuus yhä useammalle suomalaiselle, erityisesti taloudellisesti heikommassa asemassa oleville. Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat nousseet niin korkeiksi, että monille hoitoon pääseminen on tullut liian kalliiksi. Tämä ei ole vain epäreilua, vaan myös vaarallista, koska viivästyneet hoidot voivat pahentaa sairauksia ja johtaa kalliimpiin hoitoihin.

Eniten asiakasmaksuja maksavat iäkkäät, heikkokuntoiset ja pienituloiset, koska he sairastavat ja tarvitsevat eniten palveluita. Noin viidennes suomalaisista on joskus jättänyt lääkkeitä ostamatta tai hoitoa käyttämättä kustannussyistä. Tämä ongelma on vain pahentunut viime vuosina. Vuonna 2023 Suomessa meni yli 524 000 asiakasmaksua ulosottoon, ja suurin osa niistä liittyy terveyskeskus- ja sairaalakäynteihin sekä laitoshoitoon. Terveyskeskusmaksuja meni viime vuonna ulosottoon 90 000 kappaletta.

Terveyspalvelujen asiakasmaksuja on nostettu jopa 45 prosentilla, mikä on tehnyt hoitoon pääsystä entistä vaikeampaa erityisesti pienituloisille. Suomessa asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuuosuudet ovat korkeampia kuin monessa muussa Pohjoismaassa, ja kotitalouksien osuus terveydenhuollon rahoituksesta on noin 17 %. Sairastuminen, erityisesti pitkäaikaiset sairaudet kuten syöpä, vaikuttavat usein voimakkaasti ihmisten tuloihin, jolloin perheen talous voi romahtaa nopeasti.

Kohonneet asiakasmaksut estävät niitä, jotka eniten tarvitsevat hoitoa, hakemasta sitä. Tutkimukset osoittavat, että korkeat asiakasmaksut vaikeuttavat jopa kolmasosaa sosiaalipalveluiden ja viidesosaa terveyspalveluiden asiakkaita pääsemästä palveluihin. Tämä lisää eriarvoisuutta ja terveyseroja, kun ongelmat jäävät hoitamatta ja pahenevat ajan myötä.

Terveydenhuolto ei voi olla vain niille, jotka voivat maksaa, vaan sen tulee olla kaikkien saatavilla. Pienituloisten asiakasmaksuja on alennettava ja tehtävä kohtuullisiksi, jotta kaikki voivat saada tarvitsemansa hoidon. Tämä ei ole vain yksilön etu, vaan myös koko yhteiskunnan etu. Hoitoon pääsyn pitäisi olla oikeus, ei etuoikeus.

Maksuista tulisi luopua, jos asiakkaalla on säännöllinen oikeus Kelan perustoimeentulotukeen tai hän saa takuueläkettä.

Gynekologinen hoito ei saa olla varallisuudesta kiinni – oikeus hoitoon kuuluu kaikille

Gynekologinen hoito ei saa olla varallisuudesta kiinni – oikeus hoitoon kuuluu kaikille

Olen ollut “onnekas” voittaessani käänteisessä lottoarvonnassa useampia gynekologisia vaivoja, joista osa on endometrioosin tavoin kroonisia. Vaikka diagnoosini ovat olleet tiedossa jo vuosia, törmään edelleen siihen, miten gynekologisia sairauksia ja kipuja vähätellään. Raskaimmalta tuntuu maksaa maltaita erikoislääkärille, joka ei tunnista tai ymmärrä sairauden merkitystä arjessani. Minulle ehdotellaan edelleen, josko endometrioosin aiheuttamat kivut olisivat sittenkin vain urheilusta peräisin. Lämmin kiitos tästä yli 300 euroa maksaneesta ammattilaisen mielipiteestä – voisinko nyt saada sen lähetteen, reseptit ja hieman tasa-arvoa tähän käteen, kiitos?

Gynekologisten sairauksien tunnistaminen ja hoito ei ole yksinkertaista, ja monet niistä, kuten endometrioosi ja PCOS, jäävät usein ilman diagnoosia. Oireet saatetaan ohittaa “normaaleina” naiseuteen liittyvinä kipuina, mikä johtaa siihen, apua on vaikea saada ja ongelmat pahenevat.

Julkisessa terveydenhuollossa ei ole riittävästi resursseja gynekologisten ongelmien tehokkaaseen hoitoon. Pääsy erikoislääkärille voi viedä pitkään, ja jos haluaa nopeampaa hoitoa, on yksityinen lääkäri usein ainoa vaihtoehto. Yksityisellä puolella gynekologikäynnit voivat maksaa jopa 300-500 euroa, ja kun diagnoosi voi viedä vuosia, lasku nousee helposti tuhansiin euroihin.

Tämä ei ole vain yksittäisten naisten ongelma, sillä gynekologiset sairaudet, kuten virtsankarkailu, vuotohäiriöt ja runsaat kuukautiset, voivat aiheuttaa merkittäviä poissaoloja töistä ja sosiaalisia haittoja. Esimerkiksi endometrioosia sairastavilla naisilla on keski-iässä enemmän työkyvyttömyyspäiviä kuin muilla naisilla, ja myös vaihdevuosioireet voivat heikentää työkykyä. Silti on käsittämätöntä, että vaikka gynekologiset sairaudet vaikuttavat suoraan työkykyyn, ne eivät kuulu työterveyden tai opiskelijaterveydenhuollon piiriin. Hoitamattomat sairaudet voivat vaikuttaa vuosia, ja ilman asianmukaista hoitoa ongelmat voivat kroonistua, pahentua ja lisätä inhimillistä kärsimystä.

Kivun syy on aina tutkittava, ja naisten kokema kipu on otettava tosissaan. Gynekologisten palveluiden on oltava kaikkien saatavilla, eikä raha saa olla este oikea-aikaiselle hoidolle. Hoidon saatavuutta on kehitettävä, kivunhoitoon on panostettava ja gynekologisten sairauksien diagnosointi on toteutettava kohtuullisessa ajassa. Meidän tulee varmistaa, että potilaat saavat tarvitsemansa hoidon nopeasti ja sujuvasti, ilman viivytyksiä.

Terveydenhuolto ei voi olla vain niille, joilla on varaa valita yksityinen hoito. Sen tulee olla oikeus, joka kuuluu kaikille.

Seuraathan minua jo Facebookissa ja Instagramissa?

Arjen tasa-arvoa kehitysvammaisille

Tasa-arvo alkaa arjesta! Meille monelle on itsestään selvää, että voimme vaikuttaa siihen missä asumme, mitä syömme ja millaisiin vaatteisiin pukeudumme. Kehitysvammaisten ihmisten kohdalla tämä ei aina mahdollistu samalla tavalla. Minulle on tärkeää tehdä töitä sen eteen, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaan elämänsä liittyviin päätöksiin. 

Olen työskennellyt kehitysvammaisten parissa yli 20 vuotta, aina henkilökohtaisen avustajan roolista ammatillisen perhekodin johtajaan. Olen myös toiminut vuosia perhehoitaja ja jakanut perheeni kanssa arkea kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. Kehitysvammaisilla on erityinen paikka sydämessäni.

Tässä kuvassa leivomme joulutorttuja keittiönpöytäni äärellä.

Tavoitteeni on varmistaa, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kaikilla on mahdollisuus elää hyvää, tasa-arvoista ja yhteisöllistä elämää, huolimatta tuentarpeista. Vammaisilla henkilöillä on oltava oikeus osallistua palveluidensa suunnitteluun ja päätöksentekoon. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on yhdenvertaisuustyön ytimessä. Koronapandemian aikana nähtiin, kuinka helposti perusoikeudet ovat uhattuna. Yhdenvertaisuus ei ole itsestäänselvyys vaan sitä tulee puolustaa aktiivisesti.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että jokaisella on oikeus tulla kuulluksi, ilmaista itseään ja osallistua oman elämänsä merkittäviin päätöksiin. Ilman palveluita monen osallisuus jää toteutumatta. Tarvitaan puhetulkkipalveluita, henkilökohtaista apua ja tuettua päätöksentekoa, joiden avulla kehitysvammaiset voivat vaikuttaa omiin asioihinsa ja elämäänsä. Palveluiden toteutuminen vaatii niiden resurssointia, työntekijöiden kouluttamista ja työntekijöiden työhyvinvointiin panostamista.

Vammaisten arkea tukevat palvelut, kuten asuminen, eivät saa olla säästökohteita. Asumispalvelu on perusoikeus ja sen tulee aina perustua asukkaan tarpeisiin ja toiveisiin. Vammaisten asumisratkaisuiden tulee tukea itsenäistä elämää ja ihmisellä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa omaan kotiinsa. 

Koulujen on tarjottava kaikille mahdollisuus oppia ja kasvaa omalla tavallaan. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ansaitsevat saman mahdollisuuden koulutukseen, kuin muutkin. Tukea on tarjottava koko koulupolun ajan. Kaikilla ihmisillä, vammaan katsomatta, on oikeus myös mielekkääseen vapaa-aikaan. Osallistuminen omien mielenkiinnonkohteiden mukaisiin harrastuksiin ja toimintaan vahvistaa osallisuutta, luo yhteisöllisyyttä ja tarjoaa erilaisia tapoja kokea itsensä osaksi yhteiskuntaa. Järjestöjen rooli vammaisten ihmisten elämässä on merkittävä.

Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut on suunniteltava niin, että ne ovat kaikkien saatavilla ja esteettömiä. Erityisesti on tärkeää huolehtia siitä, että vammaisilla henkilöillä on pääsy tarvittaviin palveluihin myös silloin, kun he tarvitsevat muita kuin vammaispalveluita, kuten mielenterveys-, päihde- tai kuntoutuspalveluita tai heillä on päällekkäisiä asiakkuuksia esimerkiksi lastensuojelun kanssa. Vammaiset eivät saa jäädä väliinputoajiksi palveluiden välille.

Tasa-arvo ei vaadi pelkästään suuria rakenteellisia muutoksia, vaan arjen tekoja, joissa huomioidaan osallisuus, itsemääräämisoikeus ja esteettömyys. Meidän on rakennettava yhteiskuntaa, jossa kaikki voivat kokea itsensä osaksi yhteisöä ja saada äänensä kuuluviin.

Kannattaa ottaa seurantaan sosiaalisen median kanavani Instagram ja Facebook.