Siitä asti kun marraskuussa pääsin mukaan Blogiringin ja Hyvää Suomesta -merkin yhteistyöhön olen ryhtynyt kauppareissuilla kiinnittämään entistä enemmän huomiota ostamieni tuotteiden kotimaisuuteen. Olen toki aikaisemminkin ollut tiedostava kuluttaja ja pyrkinyt suosimaan eettisiä, ekologisia ja kotimaisia tuotteita, mutta kampanjan myötä olen kiinnittänyt vielä enemmän huomiota siihen, että valitsen kaupassa kotimaisen vaihtoehdon. Pidän siitä ajatuksesta, että voin pienillä päivittäisillä teoilla vaikuttaa yhteiskunnallisesti isoihin asioihin. Tiesitkö, että noin joka kymmenes työikäinen suomalainen saa elantonsa suoraan tai välillisesti ruuasta? Lue lisää täältä.
Joulun alla kotimaisen tuotteen valinnassa riittikin haastetta! Ei sillä, etteikö vaihtoehtoja olisi, mutta omien tottumusten muokkaaminen vaatii pientä vaivaa ja hereillä oloa. Esimerkiksi perheemme suuri herkku juustot, on täysin mahdollista ostaa suomalaisina tuotteina, mutta vaivan näköä se aluksi vaatii. Ja oikeasti, jos omaa ostoslistaa tutkii tarkemmin huomaa, että tosi moni päivittäisessä käytössä oleva elintarvike on ulkomainen. Mikä tavallaan on ymmärrettävää kun katsoo ikkunasta ulos. On kuitenkin paljon elintarvikkeita, jotka valmistetaan Suomessa alusta loppuun saakka. Meillä on paljon laadukkaita kotimaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi juuri niissä juustoissa.
Kampanjan tiimoilta meidät haastettiin vaihtamaan yksi käytössämme oleva elintarvike viikoksi kotimaiseen vaihtoehtoon. Minun ei oikeastaan tarvinnut juurikaan miettiä asiaa, sillä halusin ehdottomasti kokeilla ohran käyttöä riisin sijaan. Olemme kaikki ennakkoluuloisia ohran käyttäjiä, mutta toivoisin olevani suurempikin ohran ystävä sen ympäristöystävällisyyden, kotimaisuuden ja terveellisyyden vuoksi. Olen syönyt hyvin, huonosti ja hyvin huonosti valmistettua ohraa ja halusin niin sanotusti tarttua härkää sarvista. Aloitin ostamalla paketillisen ohraa ja ryhdyin odottelemaan inspiraatiota.

Voin kertoa, että sain odotella. Sitä inspiraatiota. Palasin häntä koipien välissä kauppaan kun deadline alkoi uhkaavasti lähestyä ja ohrapussi odotti edelleen avaamattomana kaapissa. Löysin tomaattiohratto pussin, joka vaikutti huomattavasti helpommin lähestyttävältä. Niinpä sitten joulun välipäivinä kaappien huutaessa tyhjyyttään, tartuin viimein ohrahaasteeseen. Aloitin helpolla ja tuunasin valmisruokapusseista ihan kelpo ohraton. Tästä rohkaistuneena avasin viimein myös sen kaapissa kummitelleen ohrapussin ja yllätyin. Ohra toimii erittäin näppärästi esimerkiksi punajuuren kaverina. Sekä salaatissa, että laatikossa. Ja siinä ohratossa, joka valmistetaan risoton tapaan.

Yksi kiva ohje syntyi vähän sattumalta niistä tarvikkeista mitä kaapista sattui löytymään. Nimittäin punajuuri -ohra -briejuustopaistos. Sarjassa rentoa kotiruokaa.

Punajuuri -ohrapaistos

2 dl kokonaisia ohrasuurimoita
6 dl kasvislientä
1 kpl sipulia
4 kpl punajuurta
125 g valko- tai sinihomejuustoa
1/4 tl mustapippuria
voitaLaita kattilaan 2dl ohrasuurimoita ja 2 dl kasvislientä. Keitä kunnes vesi on imeytynyt suurimoihin. Kaada kattilaan noin litra kasvislientä ja anna kiehua välillä sekoittaen n. 50 min, tarkista välillä, ettei neste ole päässyt loppumaan.

Keitä punajuuret kokonaisina sopivan kypsiksi. Kuori ja raasta karkeaksi raasteeksi. Sekoita ohra ja punajuuri, mausta tuoreella tai kuivatulla tinjamilla.

Pilko juusto ja halutessasi nokare voita ja sekoita se punajuuren ja ohran sekaan. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa suolalla.

Laita kaikki vuokaan ja paista uunissa 20 minuuttia 200 asteessa.

 

Mitä mieltä sinä olet ohrasta? Tuleeko käytettyä? Ja haastan teidät lukijat myös vaihtamaan yhden ulkomaisen raaka-aineen viikoksi kotimaiseen. Tekee hyvää välillä ravistella omia tottumuksia!
Kannattaa lukea myös edellinen postaukseni aiheesta: Hyvää omasta maasta.