Raparperin satokausi on toukuussa. Se on yleensä ensimmäisiä herkkuja mitä omasta maasta saa poimia, erilaisten villivihannesten lisäksi. Tänä keväänä ilmat ovat todellakin suosineet. Jopa siinä määrin, että omavaraisuus hankkeeni meinasi kokea ensimmäisen takaiskunsa. En olisi millään halunnut mennä sisälle pilkkomaan raparperia.

Onneksi neuvokkaan ihmisen vaimona hätä ei ollut tämän näköinen. Mieheni suosiolla avustuksella raahasimme kasvimaanlaidalle vanhan tiskipöydän ja kas, näin  vihannesten pesemisen ja pilkkomisen voi hoitaa ulkona omenapuun katveessa. Tästä innostuneena sain laitettua ensimmäiset raparperimehut ja piirakan tulille.

Kuvia varten mietin pitäiskö mun hakea joku eteerinen pellavamekko päälle, mutta päädyin kuitenkin pitämään mun supercoolin palmu t-paidan. Se on osa mun tietoista brändin rakennusta. Supercool keski-ikäinen trendsetteri. Enkä nyt puhu luukista, vaan elämän asenteesta. Pingissä puhuttiin siitä, että tarinoiden kertomisen sijaan tarinoiden tekeminen on tärkeää. Ja rohkeus ja aitous on nouseva trendi. Ja että kaltaisteni influenssereiden pitää olla uskollisia itselleen. Se on tärkeintä valuuttaa.

Mä olen tuolla kasvimaalla kyykkiessäni miettinyt ankarasti näitä vaikuttaja kuvioita. Että mikä on mun agenda, mitä mä haluan vaikuttaa? Sitähän mä nimittäin olen miettinyt viimeiset 30-vuotta. Että mikä on mun juttuni? Mistä mulla on sanottavaa isolle yleisölle? Mä olen elämässäni tehnyt monenlaista. Opiskellut, yrittänyt ja kokeillut. Yhteistä kaikelle mun tekemiselle on ollut osallisuus ja yhteisöllisyys. Ja onnellisuus, mä olen valinnut tekemiseni sen perusteella, että se on tehnyt mut onnelliseksi. Tällä hetkellä puutarhan hoitaminen ja itse kasvatetut kasvikset, tai ainakin niiden viljely tekevät mut onnelliseksi. Likaiset kädet, märät kengät, kykkiminen ja mullan kärräys lievittävät stressiä ja saavat hymyn huulille. Puutarhassa työskentely on monipuolista, luovaa, hauskaa ja yllätyksiä täynnä. Kas, tuokin on itänyt!

Miten raparperimehun resepti sitten liittyy näihin teemoihin? No kuulkaa? Mikä tekisi ihmisen enemmän osalliseksi, kuin puutarhan hoito? Itse tehdyn raparperimehun tarjoaminen janoisille, se on nestemäistä onnea suoraan kitaan kaadettuna. Yhteisöllisyydestä puhumattakaan.


Raparperimehu

3l raparperinpaloja
400g sokeria
3l kiehuvaa vettä
1 luomusitruunan mehu ja kuori
1 vanilijatanko

Kaada kiehuva vesi sokerin, vanilijatangon ja raperperin palojen päälle. Lisää sitruunan mehu lisää keltainen kuoriosa. Anna seistä seuraavaan päivään.
Sekoita mehu ja siivilöi se puhtaisiin pulloihin. Säilytä jääkaapissa.
Mehu on hyvää sellaisenaan, mutta se sopii myös erilaisten drinkkien pohjaksi ja kakkujen kostutukseen. Lähde: Keittiöpuutarha -kirja