Kateviljely on erinomainen tapa suojata ja lannoittaa kasvustoa ja samalla ehkäistä rikkaruohojen kasvamista. Kate ehkäisee kosteuden haihtumista ja vähentää kastelun tarvetta ja maatuessaan se muuttuu ravinteikkaaksi humukseksi. Kaikki kasvit hyötyvät kateviljelystä, mutta erityisesti siitä on hyötyä viljelylaatikoissa.

Maatuva kate, kuten vihersilppu, houkuttelee paikalle lieroja ja muita maata kuohkeuttavia eliöitä, vapauttaa kasvualustaan hillidioksidia, jota kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen ja tekee muutakin hyvää viljelyksillesi. Lavojen kosteus pysyy tasaisempana ja rikkaruohojen kasvu vähäisempänä. Kateviljely on omavaraisuuden kannalta nerokas keksintö, sillä korvaa monet keinotekoiset lannoitteet, suojat ja ennen kaikkea vähentää omavaraistelijan työmäärää!

Kateviljely ottaa inspiraationsa luonnosta. Jos katsot luonnossa ympärillesi, ei missään näy paljasta maata, vaan kaikki on aluskasvillisuuden peittämää. Kasvillisuus suojaa maata erilaisia sääilmiöitä vastaan, niin sadetta kuin aurinkoakin ja saman tekee kasvimaalle levitetty kate.

Kateviljely

Kateviljely -Olkea vai ruohosilppua?

Meillä on käytössä sekä ruohosilppu, että olki. Kummassakin on puolensa. Oljen olemme ostaneet pyöröpaaleissa paikalliselta tilalta ja sitä on helppo levittää suurillekin alueille. Olki toimii mainiosti rikkaruohojen estämiseksi, se pitää kosteutta kasvualustassa ja vilkastuttaa pieneliötoimintaa, aivan kuin ruohosilppukin, mutta sillä on vähäinen lannoitusteho. Olki myös suojaa taimia kylmältä. Huomasin sen muutama yö sitten ihan konkreettisesti, kun ne taimet, joiden ympärillä oli paksu kuohkea kerros olkea, olivat selvinneet yöhallasta lähes koskemattomana, kun taas ohuemman kerroksen kodalla taimet olivat osin kokonaan paleltuneet. Koska olki ei lannoita kasveja, pitää olkikatteen alle lisätä ruohosilppua tai lannoittaa kasveja esimerkiksi kastelun yhteydessä, riippuen kasvin ravinnontarpeesta.

Ruohosilppua saa tontilta ilmaiseksi niin paljon kun jaksaa kerätä ja sen lisäksi se sisältää runsaasti typpeä ja muita ravintoaineita. Katteeksi sopivaa ruohosilppua syntyy, kun ruoho leikataan ruohonleikkurilla ja haravoidaan silppu talteen! Ruohosilpulla saa näppärämmin katettua hentoisten taimien välit, mutta toisaalta täytyy olla alkuun varovainen, ettei typpipitoinen kate polta taimien juuria.

Paras ja ravinteikkain ruohosilppu sisältää monipuolisesti erilaisia kasveja. Ei siis haittaa yhtään että ajat silpuksi myös nokkoset, voikukat, siankärsämöt, peltokortteet ja muut.

Oljen ja ruohosilpun lisäksi katteena voi käyttää esimerkiksi vihannesten naatteja, lehtiä tai merilevää. Puiden lehtiä käytämme erityisesti syksyisin suojaamaan kasvulavoja talvelta. Kasvihuoneessa piilotan pois nyppimäni varkaat ja lehdet olkikatteen alle ravinteita antamaan. Tomaatin lehtiä voi levitellä myös muiden kasvien alle, niiden tuoksu voi toimia tuholaiskarkoitteena.

Viherkatteen käyttäminen

  • Silppua viherkate ruohonleikkurilla tai muulla silpuksi.
  • Haravoi ja levitä viherkatetta paksu kerros taimien väliin tuoreena ja kastele lopuksi. Kate painuu kiinni alustaan ja ravinteet liukenevat kasvualustaan veden mukana. Kuivahtaneessa katteessa ei ole samalla tavalla ravinteita tallella.
  • Katetta lisätään taimien väliin pitkin kesää. Kun edellinen kerros näyttää kuivahtaneelta ja keltaiselta, osin ehkä jo maatuneelta, lisätään päälle uusi kerros viherkatetta. Riittävän paksu ja riittävän usein lisätty viherkate riittää kasvien lannoitukseksi koko kesäksi.
  • Elokuussa viherkatetta ei kannata enää antaa monivuotisille kasveille, eikä niille vihanneksille, joiden odotetaan kypsyvän sadonkorjuuta varten. Typpipitoinen lannoite saa ne jatkamaan kasvuaan, eikä varautuminen talvehtimiseen välttämättä tapahdu.
  • Kateviljelyssä maata ei muokata vaan katetta lisätään. Sopiva kerros katetta on 10-20 cm. Taimena istutettaville kasveille katetta voi levittää heti istutuksen jälkeen ja siemenen kylvöille ensimmäisen harvennuksen jälkeen. Maa on hyvä kuohkeuttaa haraamalla ennen katteen levitystä.
  • Katetta levitetään keväisin lämpimään maahan, sillä liian aikainen maan kattaminen estää sen lämpenemisen. Syksyisin katteen käytöllä vältytään sekä syys- että kevätmuokkaukselta, sillä katteen alla maa pysyy sopivan kuohkeana ja kosteana kylvöä ja istutusta varten.
  • Keväällä kate työnnetään syrjään kylvörivien kohdilta tai taimien istutuspaikoilta. Monivuotisten kasvien kate saa olla aina paikallaan, mutta kasvuunlähtöä keväällä nopeuttaa katteen siirtäminen sivuun kasvien juurelta.
  • Aina kun kasvimaalle syntyy kohtia, joista maa on näkyvissä, peitetään maa katteella.
Kateviljely

Lue lisää omavaraisuudesta täältä.