Omavaraisuuden lisääminen ei vaadi muuttoa maalle, ei tilaa, ei idyllistä maatalon pihapiiriä, eikä omaa lehmää. Kaikki alkaa tylsästi oman kulutuksen uudelleen puntaroinnilla. Törmäsin zero waste muistisääntöön, jonka käänsin vapaasti suomenkielelle. Se pätee mielestäni myös omavaraisuuteen.
Kieltäydy – Karsi – Korjaa ja käytä uudelleen – Kierrätä – Kompostoi
Täydelliseen omavaraisuuteen ei nyky yhteiskunnassa pääse. Rahaa tarvitaan, jos ei muuhun niin kiinteistöveroon. Harva kuitenkaan haluaa luopua kokonaan yhteiskunnan tarjoamista palveluista, kuten terveydenhuollosta, välttämättömyyksistä kuten lääkkeistä tai luksustuotteista kuten kahvista. Joten oma lähtökohtani on aina lisätä omavaraisuutta, ei niinkään pyrkiä elämään kokonaisvaltaisesti omavaraisuudessa. Kaiken a ja o on vähentää kulutusta.
Kieltäydy
On myös melko optimistista, että kykenisimme säilyttämään nykyisen elintason ryhtyessämme omavaraistelemaan. Tässä tullaan ensimmäiseen koohon. Kieltäydy. Tarvitsetko oikeasti sitä muovista cosplay peruukkia kiinasta? Tai onko aivan välttämätöntä säilyttää kotona pienen ruotsinlaivan buffetin verran ruokaa, josta valita ja josta osa heitetään syömättömänä pois, koska päivämäärät paukkuvat? Voisiko kieltäytyminen jostakin tuoda jotakin muuta tilalle? Tarvitsemmeko oikeasti tavaraa ollaksemme onnellisia? Mistä oikeastaan luovut kun jätä ostamatta uutta tavaraa?
Karsi
Tästä päästään sujuvasti toiseen koohon. Karsi. Tarvitaanko perheessä kahta autoa? Voisitko pyöräillä tai käyttää julkisia? Kuinka monta lomamatkaa ihminen tarvitsee vuodessa? Opettele erottamaan tarve ja halu toisistaan. Karsi asioita, joita haluat, mutta et välttämättä oikeasti tarvitse. Tämä ei suoraan tarkoita elämän tarkoituksen mukaista ankeuttamista. Ostan edelleen luksustuotteita ja moneltakin kantilta kulutan turhuuksiin. Nykyisin kuitenkin kysyn itseltäni useammin, että miksi? Mihin tarpeeseen ostamisen tarve vastaa? Pelkkä kysyminen hillitsee ostamista yllättävän paljon.
Sama pätee myös ruokaan. Voisitko syödä sitä mikä on sesongissa ja mitä oma mahdollinen puutarhasi tuottaa? Sesongin kasvikset ja hedelmät ovat usein edullisia ja parhaimman makuisia. Pohdi tarvitsetko vadelmahilloa jos jääkaappisi pullistelee itse tehtyä omenahilloa.
Korjaa ja käytä uudelleen
Korjaaminen ei nykyaikana ole aina edullisin vaihtoehto, mikä on harmillista. On kuitenkin paljon mitä voi korjata ihan itse, ja siihen kuluu ainoastaan aikaa ja viitseliäisyyttä. Otetaan esimerkiksi vaikka villasukat, joiden korjaamisen olen aloittanut vasta kun olen itse ryhtynyt kutomaan villasukkia. Vaatteita haluaisin korjata enemmänkin. Mieheni korjaa pyöriä, kasvihuoneen lämmittimiä ja sen sellaista. Mutta tässä meillä on ehdottomasti eniten opeteltavaa. Ylipäätään pitäisi opetella arvostamaan tavaraa enemmän pitämällä siitä lähtökohtaisesti parempaa huolta.
Kierrätä
Kierrätys on vasta neljäs teko, mitä omavaraisuutta lisäävässä taloudessa on syytä tehdä. Kierrätys tarkoittaa asioiden ja esineiden käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Meillä kierrätetään muovi, lasi, metalli, pahvi ja paperi sekä luonnollisesti kompostoidaan. Vaatteet pyritään lahjoittamaan eteenpäin, mikäli ne ovat vielä siinä kunnossa, että joku niistä ilahtuu. Kotona hyödynnämme myös esimerkiksi lasipurkit, joitakin muovipurkkejä pystyy hyödyntämään esikasvatuksessa ja sanomalehdestä saa askarreltua toimivat taimipotit. Käyttämällä jo olemassa olevia materiaaleja, säästää sekä rahaa, että ympäristöä. Jos ja kun tavoitellaan entistä omavaraisempaa elämäntyyliä, nousee kierrätys ja olemassa olevien materiaalien hyödyntäminen keskiöön.
Kompostoi
Kompostoimalla saadaan puutarhaan ravinnerikasta multaa, joka taas omalta osaltaan vaikuttaa sadon määrään. Siinä mielessä kierrätys on merkittävä osa meidän taloutemme omavaraisuutta. Meillä useampi kompostori ja ensi kesän tavoitteena on entisestään parantaa puutarhamme kompostointi systeemejä. Kirjoitan tästä vielä ihan oman postauksen, kunhan pääseen perehtymään asiaan ja maa sulaa niin, että päästään vähän rakentelmaankin. Kompostointia kannattaa hyödyntää vaikka oma kasvimaa olisi kuinka pieni. Nykyisinhän erityisen muodikasta on kotikeittiössä tapahtuva Bokashi kompostointi.
Jos nämä viisi kohtaa saisi omassa elämässään tasapainoon, niin olisi ottanut melkoisen askeleen kohti aitoa omavaraisuutta. Helposti vain tulee ajateltua, että omavaraisuus alkaa siitä maatilan ostamisesta, lehmän hankinnasta tai valtavasta keittiöpuutarhasta.
Onpa hienosti oivallettu nykyaikaisen omavaraisuuden perusta.
Kiitos! Saan itseni jatkuvasti kiinni siitä että voivottelen kun ei ole sitä eikä tätä. Ei edes hirsistä lisärakennusta, ei järveä, ei idyllistä vanhaa kansakoulua. Ei lehmää, ei lammasta eikä maakellaria. Enkä edes tajua kuinka paljon jo on ja miten olemassa olevankaan mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty niiden täydessä mittakavaassa. Saatika, että olisi karsittu ja järkeistetty.
Ai vitsi, alkoi ihan hymyilyttämään kun luin, ja mietiskelin omaa elämääni. Mulla on nääs maatalo, lehmia, iso puutarha… Mutta eläimet tarvitsevat suojaa, eläimet tarvitsevat ruokaa, ruoka suojaa talven ajaksi… jne. Ja vaikka tämäkin yhtälö toimisi, niin todellakin KIINTEISTÖVERO!! 😀 Tuossa odottaa tonnin edestä maksettavaksi kiinteistoveroa, sillä sehän nousee, kun on eläimille suojaa, ja suulia paaleille. 😀 Ja toinen, joka tekee mahdottomaksi täydellisen omavaraisuuden on TIEMAKSU!! Joka peltolohko on eri tien varrella, ja jokaisesta pitää maksaa hiton tiemaksu. Se siitä omavaraisuudesta! 😀 😀 Onhan niitä tietysti monta muutakin seikkaa, jotka asettavat haasteita, mutta pisti hymyilyttämään. Sillä mennään, mikä on mahdollista. Hurjan hyviä pointteja kirjoituksessasi!! Tutkin blogia muutenkin; vaikuttaa tosi kivalta!
Eläinten kanssa omavaraisuus on kyllä oikeasti nykyaikana melko mahdotonta. Että olisi aikaa ja tilaa kasvattaa koko vuoden sapuskat eläimille, niin kyllä siinä saa melkoinen seppä olla. Meillä oli joskus aikanaan muutama lammas ja hevonen, ja silloin muistan, että osa heinistä tehtiin itse.