Luin kirjan lomalla kirjan KonMari siivouksen elämänmullistava taika -kirjan. Ja hurahdin heti. Ajatus siitä, että ympäröi itsensä vain tärkeillä ja iloa tuovilla asioilla kolahti heti. Mikään minimalisti en ole, ja omistan paljon iloa tuottavia esineitä ja minua menetelmässä kiehtookin se, ettei se suoriltaan määrittele mitä minun pitäisi kodissani säilyttää ja mitä ei, mutta KonMari haastaa meidän käymään joka ikisen tavaran läpi ennen säilytyspäätöksen tekemistä.
Olen viime aikoina kiinnittänyt entistä enemmän huomiota kuluttamiseen. Oikeastaan kaikki lähti liikkeelle siitä, että kyllästyin siivoamaan. Tavaraa tuntuu olevan joka paikassa, eikä kotonamme riittänyt tila. Aloitin heittämällä pois tavaraa jota emme tarvinneet. Lahjoitin pois hyvä kuntoista tavaraa kuten lasten vaatteita ja kirjoja. Vein kierrätykseen kassikaupalla vanhoja lehtiä ja vaatteita, joille en itse löytänyt uutta omistajaa. Luovuin roinasta, joka ei tuntunut löytävän paikkaansa kotoamme. Aika nopeasti kuitenkin huomasin, ettei pelkkä tavaroista eroon pääseminen riittänyt. Piti lopettaa uuden ostaminen. Ihan ensimmäiseksi lakkautin ne lehtitilaukset, joiden lehdet päätyivät lukemattomana paperin keräykseen. Ei mainoksia kyltti minulla on ollut jo iät ja ajat postilaatikossa. Lakkautin paperiaskartelutarvike kittien tilaukset. Siirryin käyttämään kirjastoa. Vaatteita en ole ostanut aikoihin.
KonMari kirjan luettuani tartuin uudestaan ajatukseen luopumisesta. Olin ensimmäisellä kierroksella säästänyt erityisesti sellaisia vaatteita, joita en raaskinut heittää menemään. Takerruin vaatteisiin joita en käyttänyt, koska olisin syystä tai toisesta halunnut että käyttäisin niitä. Tiedättehän, paitoja joihin olen liian iso, farkkuja jotka eivät istu, kenkiä, jotka ovat melkein hyvät, mutta eivät kuitenkaan. Kaikkiin niihin liittyy toive siitä, että olisin sellainen ihminen, joka tyylinsä, kokonsa tai jonkun muun ominaisuuden puolesta olisi sellainen joka näitä kaapissa hilloamiani vaatteita käyttäisi. Mutta kokemus on osoittanut, että ne eivät ole minua. Sama koskee vaatteita, jotka ovat jossain vaiheessa olleet paljonkin käytössä, mutta ovat sittemmin unohtuneet kaapin kätköihin. Ne ovat tehtävänsä tehneet. KonMari kehoittaa meitä kiittämään tavaroita, jotka ovat tuoneet meille iloa tai opettaneet meille jotain itsestämme ja luopumaan niistä. Samalla luopuu siitä ajatuksesta, että pitäisi olla jonkun toisen lainen kuin mitä oikeastaan onkaan. Tulee aika mukava olo.
Toisin kuin muihin tavarasta luopumishaasteisiin, Konmariin liittyy vahvasti hengellinen puoli. Kun järjestät kotisi, järjestät myös elämäsi. Ja se kyllä pitää paikkansa. Kun kotiaan alkaa lajittelemaan sillä mielellä, että luopuu kaikesta, mikä ei tuota iloa, niin helposti alkaa tekemään samaa myös muilla elämän osa-alueilla. Syönkö sellaisia asioita, jotka eivät oikeastaan tuota minulle iloa? Vietänkö aikaani sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät tuota minulle iloa? Onko elämässäni riittävästi aikaa asioille, jotka tuottavat minulle iloa? Ja siinä piilee KonMarin salaisuus.
Oletko sinä lukenut Konmari siivouksen elämänmullistava taika kirjan? Millaisia ajatuksia sinulla heräsi? Oletko marittanut kotisi?