Kun sairastaa pidempään, on aikaa miettiä. Sängystä käsin katsottuna maailman murheet tuntuvat kaukaisilta ja ajatukset pyörivät lähempänä omaa napaa. Sitä miettii esimerkiksi niinkin tärkeitä kysymyksiä, kuin että ottaisiko kenties lisää mustikkakiisseliä vai lipittäisikö Jaffaa? Siinä sängyssä maatessani en myöskään voinut välttyä tuijottelemasta ylitsepursuaviin vaatekaappeihimme. Tavara paljous alkoi tuntua sitä ahdistavammalta, mitä kauemmin sitä tuijotin. Luonnollisesti piehtaroin ensin aikani itsesäälissä. Elämäni on pelkkää siivoamista ja turhan tavaran siirtelyä paikasta toiseen! Olin toivottaman haasteen edessä, yksin ja sairaana.
Onneksi minut valtaa jouluisin auttamisen halu. Haluaisin auttaa kotimaassa olevia vähävaraisia lapsiperheitä, antaa pois omissa nurkissamme pyöriviä tavaroita, ja ylipäätään muistaa ihmisiä, jotka ovat avuntarpeessa. Enkä ole yksin. Jouluna kerätään hyväntekeväisyyteen ennätysmäärät rahaa, lahjoja ja tavaraa. Mahdollisuuksia on monia. Itse olen tänä vuonna osallistunut paikallisen jouluapu ryhmän kautta, mutta myös esimerkiksi Hope ry ja Joulupuu keräävät tavaralahjoituksia. On hyvin ajatuksia herättävää huomata kuinka moni vähävarainen toivoo lahjaksi hygienituotteita. Perusasioita kuten shampoota ja hammastahnaa, sellaisia tuotteita, mitä itse pitää aivan itsestään selvyytenä.
Pikku hiljaa, voimien mukaan, lähdin käymään vaatekaappiani läpi. Siistit, ehjät ja vähän käytetyt vaatteet päätin lahjoittaa eteen päin. Sovin paikallisen jouluapuryhmän vapaaehtoisen kanssa, että vien koko kasan heille, ja he jakavat vaatteet tarpeen mukaan. Samaan syssyyn päätimme luopua lasten Legoista. Kaiken sorttaamisen jälkeen yksi ilta meni tavaroita toimittaessa. Palkaksi saimme siistimmät kaapit ja iloisia mieliä. Kannatti!
Löytyykö sinun kaapeistasi tavaraa, joka on sinulle tarpeetonta, mutta voisi ilahduttaa jotakin toista? Voit myös osallistua uusilla tavaroilla, etenkin kaikki lahjakortit ovat varmasti mieluisia!
