Sannin musiikki video, jossa lapset laulavat seksistä, poistettiin you tubesta. Ensin olin, että aika paksua. Lauloinhan itsekkin lapsena radion mukana että “minä mäyränä melskasin mekkosi alla” ja muita Leevin biisejä, joissa viittaukset seksiin ovat sangen selkeitä, mutta kielikuviltaan rikkaita. Raptori sen sijaan ei jättänyt sanoituksissaan mitään mielikuvituksen varaan: “Pienenä eno minut aina raiskasi jos en antanut seinään paiskasi.”  Ja kyseinen laini on sentään Raptorin suurimmasta hitistä. Ja näitä esimerkkejähän riittää.

Sanni laulaa siitä kuinka hän haluaa olla varatun henkilön vahinko. Juttu josta ei jää nimi muistiin. Ja se on musta ihan ok Sannille. Sanni on aikuinen nainen, jolla on kyky käsitellä omaa seksuaalisuuttaan ja ottaa vastuu omista valinnoistaan. Mä diggaan Sannia. Mun mielestä se on hyvä fanituksen kohde mun lapsille. Se on söpö ja ihanan tyttömäinen, mutta silti sillä on pokkaa laulaa aiheista, joita me varhaiskeski-ikäiset emme ääneen lausu. Emmi kirjoitti hyvin Sannista, käy lukemassa.

Eli mä siis tykkään Sannista. Ja ihailen sen energiaa. Ja pidän sen tyylistä. Ja sinisistä hiuksista. Oon ihan että Go Sanni Go!

Silti mun mielestä on arveluttavaa, että alakouluikäiset laulaa musiikki videolla, että ne haluaa olla jonkun vahinkoja. Et niistä on ilo olla sun vahinko. Mun keski-ikäisyyteni nostaa päätään ja huuta et tää ei oo oikein. Et ei oo hyvä, että nuoret ajattelee, että niille riittää se, että ne on vahinkoja. Et en mä halua mun lasteni ajattelevan, että ne haluaa olla jonkun vahinko. Enkä mä todellakaan halua mun lasteni olevan SUN vahinko. Mä haluan yht äkkiä tuomita koko Sannin ja sen edustaman maailman kuvan siitä, että on feminististä huutaa ääneen, että nainen saa olla ihan yhtä aktiivinen ja pinnallinen suhteessa seksiin.

Mut sitten mä luin uudestaan Vahinko biisin sanoja ja siinähän lauletaan että “heti kun oon kotona haluun dyykata ikkunasta”. Ja heti mä tartun siihen ja oon, että HAA! Ei se vahinkona oleminen Sanninkaan kohdalla niin helppoa ole. Ja jos Sannikin haluaa dyykata ikkunasta, niin miten sitten mun omien lasten käy, tuleeko niistä itse tuhoisia vahinkoja? Vai onko se just sitä feminismiä? Että saa haluta olla vahinko vaikka sattuu? Miten kävi vanhalle kunnon itse kunnioitukselle? Vai onko tää äitiyttä, halua suojella omia lapsiaan? Onko pois sulkevaa kokea olevansa arvokas ja haluavansa olla vahinko?

Vai oonko vaan keski-ikäinen kaksinaismoralisti?

Auttakaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA