Viikonloppuna vietettiin mummon syntymäpäiviä.

On aika ihmeellistä miten paljon maailma on 85 vuodessa muuttunut. Sähköttömät pirtit saivat ensin valot, sitten puhelimen. Ja sisävessan. Televisiota tuli katsomaan naapuritkin. Nyt mummo yrittää opetella keittämään kaputsiinoa hienolla uudella keittimellä ja soittaa kännykällä tottunein ottein.

Mummo on elämässään matkustellut paljon. On käyty Espanjassa, Kreikassa ja Bulgariassa. Mummo kertoo tarinaa Italian matkasta, eivät papan kanssa osanneet tilata muuta kuin pizzaa. Sen reissun jälkeen pappaa ei pizzaa suuhunsa pistänyt. Joskus huijattiin sanomalla, että on jauhelihapiirakkaa.

Sanaakaan mummo ei puhu englantia, eikä ruotsiakaan, jos oikein olen ymmärtänyt. Sellainen pikkuseikka ei ole mummoa häirinnyt. Ongelmatilanteissa on puhuttu elekieltä ja vähän kovemmin suomea. Aina on pärjätty. Ja luotu ystävyyssuhteita paikallisiin. Sellaiseen ei moni pysty vaikka osaisi kieltäkin.

Lapsena lempipuuhaa oli selailla matkaoppaita ja haaveilla lottovoitosta. Sillä mummo olisi vienyt koko porukan lomalle lämpimään.

Millaisia muistoja teillä on mummoista?

Hyvää syntymäpäivää Mummo!