Kun perheessä on neljä lasta, (vuosimalli 02, 04, 06 ja 08) niin menoa ja meininkiä riittää. Niin kuin jokainen voi kuvitella. Isommilla lapsilla on kaverit ja harrastukset, pienemmät tulevat kovaa vauhtia perässä omien menojensa kanssa. Siihen kun lisätään vielä päälle työt, opinnot, harrastukset ja isän omat menot, niin voin kertoa. Välillä kalenterissa on sovittamista. On tietenkin oma valintamme, että asumme kaukana kaikesta, määrättömien taipaleiden päässä koulusta, kavereista ja harrastuksista. Silti välillä miettii miten paljon helpommalla pääsisi kun kaverit asuisivat kävelymatkan päässä ja pyörällä voisi mennä kouluun. Toisaalta, koska kumpikin teemme töitä kotona pysyy arki aika mukavasti balanssissa.

Mutta siis, meillä arjessa auttavat kalenterit. Meillä on yksi yhteinen PERHEEN kalenteri. Paperinen sellainen. Käytämme sitä myös joka viikkoisessa työpalaverissa, jonne osallistuvat sekä ohjaajat, että asukkaat. Kalenteriin merkataan kaikki menot. Jos menoa ei lue kalenterissa, sitä ei lasketa. Tämän lisäksi minulla ja Tanella on puhelimessa keskenään toimivat kalenterit, joka päivittyy myös tietokoneelleni. Näin pysymme kärryillä myös yhtäkkiä sovituista menoista, ajanvarauksista ja lapsiin liittyvistä sopimuksista.

Ajanhallinta kysymys on sekin, että lapsillamme on yksi harrastus. Vanhin harrastaa partiota ja pojat Parkouria. Nuorimmalla ei tällä hetkellä ole erityistä harrastusta. Kavereiden tuloista sovitaan erikseen, kuten heille menoistakin. Välillä on vapaapäiviä. Uskon tylsyyden voimaan.

Kotitöiden jakamisesta meillä on sovittu lukujärjestyksellä. Kullakin lapsella on joka päivä jokin kodinhoitoon liittyvä tehtävä. Imurointia, tiskejä, roskien viemistä ja pyykkihuoltoa. Tehtävän taso määräytyy lapsen iän mukaan. Lapset eivät automaattisesti tee heille määrättyä tehtävää, mutta sen jälkeen kun siirryimme tähän lukujärjestys systeemiin, on vastaan nikoittelu ollut pienempää.

Eli lyhykäisyydessään, meillä arki toimii kalentereiden ja listojen varassa. Ja mustan huumorin. Nyt lomalla luulisi ihmisen pystyvän elämään ilman kalentereita, mutta mitä vielä. Sinne on merkattu mökille lähdöt, sovitut vierailut ja lasten synttärit. oikeen kauhistuttiin miten paljon merkintöjä oli kalenterissa kesäkuukausienkin ajaksi.

Mikä teillä on arjen pelastus?