Valokuvauskoulu toteutetaan yhteistyössä Photoboxin kanssa.

Valotus

Oikea valotus tarkoittaa sitä, että kuvassa on sopiva määrä valoa, ei liikaa, eikä liian vähän. Jos valoa on liikaa, on kuva puhkipalanut ja jos sitä ei ole tarpeeksi on kuva alivalottunut. Kummassakin tapauksessa kuva menettää yksityiskohtia.

Oikea valotus riippuu valotusajan ja himmenninaukon suhteesta ja käytetystä herkkyydestä eli ISO arvosta. Vaikuttaako liian moni mutkaiselta? Itselläni kesti asian hahmottaminen jonkin aikaa, mutta karkeasti ilmaistuna se menee näin: Mitä isommasta aukosta valoa päästetään kuvaan, sitä valoisampi kuva on. Mitä kauemmin valoa päästetään kuvaa, sitä valoisampi se on. Mitä herkempää ISO-arvoa käytetään, sitä valoisampi kuva on. Jos kaikki hanat ovat täysillä, niin kuva on todennäköisesti valkoinen ja puhkipalanut. Jos taas kaikki hanat ovat kiinni, on kuva alivalottunut ja musta. Valottamisessa on kyse näiden kolmen elementin tasapainottamisesta niin, että kuva saa oikein määrän valoa.

Aika

Haluttu määrä valoa pääsee kameran sisään kun laukaisinta painetaan. Valotusaikaa valittaessa on otettava huomioon se, kuinka hyvin kamera on tuettu, kuinka hämärässä kuvataan ja liikkuuko kuvattava kohde vai ei. Mitä tukevammin kamera on paikoillaan, sitä pidempää valotusaikaa voidaan käyttää.

Valotusaika ilmaistaa sekuntteina ja sekunnin osina. Käytännössä, etenkin käsivaralta kuvattaessa, ajat ovat yleensä sekunttia lyhyempiä. Valotusaika 250 tarkoittaa siis 1/250s.

Valittu suljin aika vaikuttaa tärähdysvaaran lisäksi liikkeen pysähtymiseen. Mitä lyhyemmän ajan suljin on auki, sitä vähemmän kuvattava kohde ehtii liikkua kuvassa ja sitä tarkemmalta kuva näyttää. Kuvattaessa nopeasti liikkuvia kohteita kannattaakin käyttää lyhyttä suljinaikaa, mikäli halutaan, että kuvan kohde näkyy tarkkana. Toisinaan liikkeen vaikutelmaa voidaan korostaa pidemmällä valotusajalla. Epäterävä kuva voi korostaa liikettä.

Pimeässä kuvattaessa tarvitaan enemmän valoa, jolloin yksi vaihtoehto on pidentää suljinaikaa. Kuitenkin mitä pidempi suljinaika on, sitä herkemmin kuva tärähtää. Tämä voidaan välttää tukemalla kamera esimerkiksi jalustaan. Toinen vaihtoehto on suurentaa aukkoa. Siitä enemmän alempana.

Eino

Tässä kuvassa kohteen liike on pysäytetty, eli kuvassa oleva lapsi näkyy terävänä.. Kuva on otettu suljinajalla 1/160, aukolla f5. Kuvatessa olen myödännyt lapsen liikettä, jolloin liike korostuu entisestään. Myötääminen tarkoittaa, että kameraa liikutetaan kuvattavan kohteen liikkeen suuntaisesti.

uimassa
Tässä kuvassa suljinaika on 1/1600 ja aukko on f 2,8. Tässä kuvassa liike on täysin pysähtynyt lyhyen suljinajan vuoksi. Suuren f 2,8 aukon vuoksi syvyysterävyys on kapea ja etualalla oleva poika on epätarkka.
Tässä kuvassa on ollut pitkä suljin aika, 8s. Pitkävalotusaika on pehmentänyt veden liikkeen. Maisemakuvauksessa käytetään usein pientä aukkoa (tässä kuvassa f25), sillä usein halutaan maisemalle mahdollisimman suurta syvyysterävyyttä. Näin pitkä suljinaika vaatii jalustan.

Aukko

 
Himmentimellä säädellään valon määrää. Himmentimen aukon koko kerrotaan f-luvulla. Hämäävää on, että pieni numero ilmaisee suurta aukkoa, eli suurempaa määrää valoa. Luvut nimittäin ovat osamääriä esimerkiksi aukko f/11 on täydellisemmin ilmaistuna f 1:11.
Valittu aukko vaikuttaa myös kuvan syvyysterävyyteen. Mitä suurempi aukko on käytössä, sitä enemmän valoa kuvaan pääsee. Näin ollen, jos kuvataan hämärässä, mutta kohde on liikkuva, voidaan pitkän suljinajan sijaan käyttää suurta aukkoa.
kelloja
Tässä kuvassa on erittäin pieni syväterävyys, se on otettu suurella aukolla.
F1,8, 1/400s ISO100
Henkilökuvissa pienellä syväterävyydellä saadaan päähenkilö nostettua irti taustasta. Yllä olevassa kuvassa taustalla olevat henkilöt ovat sumentuneet, niin, etteivät ne vie huomiota varsinaisesta kohteesta. Tämä kuva on osittain ylivalottunut, valkoiset kohdat ovat palaneet puhki.

Huomaa, että sama valon määrä (oikea valotus) saadaan useilla eri yhdistelmillä. Pitkä valotusaika ja pieni aukko antavat saman valotuksen kuin lyhyt valotusaika ja suuri aukko. 1s, F8 ja ISO 200 = 2s, F11 ja ISO200 = 1s, F5,6 ja ISO100 = 0,125s, F2,8 ja ISO200

ISO -Arvo

ISO-arvo vastaa filmin herkkyyttä. Eli kun ennen ostettiin filmejä joilla oli jokin valmiiksi määritelty herkkyys, on ISO -arvo nykyisin digikameroiden ominaisuus. Se kertoo siitä, kuinka herkästi valo taltioituu kameran kennolle. Olen itse määrittänyt kamerassani ISO -arvolle maksimin, muuten se valikoituu automaattisesti tilanteen mukaan. Suuri ISO- arvo lisää helposti epätoivottua kohinaa kuvaan. Olen omassa kamerassani säätänyt maksimiksi ISO 1600.

100 kuvaa ilmaiseksi!

Iloisia valokuvaushetkiä sinulle ja kamerallesi!

Seuraavassa osassa asiaa tarkentamisesta ja polttovälistä.

Katso valokuvauskoulun kaikki osat tästä linkistä.